Lakia rikkoneet ovat maksaneet hieman yli vuoden ajan rikosuhrimaksuja muun rangaistuksensa lisänä. Maksun valtiolle tuomat tulot ovat kuitenkin jääneet huomattavasti alkuperäisistä arvioista.
Rikosuhrimaksu on ollut käytössä vuoden 2016 joulukuuta lähtien. Maksu määrätään maksettavaksi henkilöille, jolle määrätään rangaistus sellaisesta rikoksesta, josta voi saada vankeusrangaistuksen. Maksun suuruus on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta, sitä suuremmista on maksettava 80 euroa.
Lokakuuhun 2017 mennessä varoja oli saatu kerättyä 1,7 miljoonaa euroa, ja lisäksi maksuja oli määrätty 2,8 miljoonalla eurolla. Oikeusrekisterikeskuksen arvio onkin, että varoja saadaan viime vuodelta yhteensä 3,5 miljoonaa.
– Kun lakia valmisteltiin, arvioitiin, että kertyisi 4,5 miljoonaa euroa. Nyt on saatu näin vähän, kertoo neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta.
Asiantuntijoiden kanssa onkin ministeriössä pohdittu, miksi luvut jäivät niin paljon arviosta. Eräs epäily on, että tuloissa on vain viivettä, sillä osa rikosuhrimaksuista määrätään vasta oikeudessa.
– Ruotsissa on vastaava kokemus. Olimme ehkä turhan optimistisia (maksujen tulon nopeudesta), Sarimo sanoo.
Toinen mahdollinen selitys on se, että poliisi on antanut aiempaa vähemmän sakkoja, mikä näkyy myös rikosuhrimaksuissa.
Rikosuhrimaksuista kerätyt tulot suunnataan rikosten uhrien tukipalveluihin valtion budjetin kautta. Suurin saaja on Rikosuhripäivystys (RIKU), jolle vuonna 2017 myönnettiin valtionavustuksia 3,7 miljoonaa. Toisiksi eniten toimintavaroja saa auttava puhelin Nollalinja, joka saa noin 600 000 euroa. Palveluiden toimintaa ei kateta siis pelkällä rikosuhrimaksulla, vaan rahoitustasosta huolehditaan valtion talousarviossa.