Hallituksen kaavailut poliisin sakotusoikeuden laajentamisesta toisivat säästöjä selvästi odotettua vähemmän, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen.
Lakimuutoksen myötä poliisi voisi määrätä sakkoja rikoksista, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Nykyisin rajana on puolen vuoden vankeus.
Uudistuksella on tavoiteltu 40 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Oikeusministeriön ensimmäisten laskelmien mukaan muutos toisi kuitenkin vain alle 10 miljoonan euron säästöt vuosittain.
– Käsiteltäviä rikosasioita ei ole niin paljoa, että 40 miljoonan euron säästöihin päästäisiin. Valtiontalouden kehyksissä asia on jo huomioitu, Hinkkanen sanoo.
Hinkkasella ei ole tietoa siitä, mihin laskelmiin alkuperäinen, hallitusohjelmaan kirjattu säästötavoite perustui.
Tällä hetkellä vain tuomioistuimet voivat määrätä rangaistuksia rikoksista, joista voi seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Lakimuutoksen myötä säästöjä tulisi, kun lievempiä rikoksia käsiteltäisiin nykyistä enemmän tuomioistuimien ulkopuolella.
Oikeusturvaa pohdittava
Muutos helpottaisi käräjäoikeuksien taakkaa esimerkiksi yleisimpien rajalla tapahtuvien rikosten osalta. Kaakkois-Suomen rajavartiosto aloittaa vuosittain noin sata esitutkintaa vaarallisten esineiden, kuten sähkölamauttimien, hallussapidosta. Rikoksista tuomitaan käräjäoikeudessa pääasiassa sakkoja.
– Jos muutoksella pystyttäisiin säästämään viranomaisten resursseja ja toteuttamaan tehokkaasti rikosvastuuta, se olisi hyvä asia, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön päällikkö, majuri Mikko Lehmus.
Lakimuutoksen valmistelua ei ole vielä aloitettu. Hallitusohjelman mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan "esimerkiksi vuoden 2018 aikana".
Lainsäädäntöneuvos Hinkkanen ennakoi valmistelusta vaativaa.
– Tämä koskisi hyvin suurta joukkoa rikoksia. Yksi tärkeä kysymys liittyy ylipäätään tuomiovallan käyttöön, eli missä määrin sitä voidaan siirtää tuomioistuimien ulkopuolelle. Muun muassa oikeusturvaan liittyviä asioita on pohdittava perustuslain kannalta, Hinkkanen sanoo.
Nykylainsäädännön mukaan epäillyn ei ole pakko suostua rangaistusmääräysmenettelyyn eli sakon kirjoittamiseen paikan päällä, jolloin asia etenee käräjille. Hinkkanen arvioi, että tämä periaate säilynee ennallaan myös uudessa lainsäädännössä.