Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo, että HS:n artikkelia lukiessa hänen mieleensä tuli vertaus vuoden 1941 tapahtumiin.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on kommentoinut Facebook-kirjoituksessaan Helsingin Sanomien laajaa artikkelia, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajat kertoivat, että presidentti Sauli Niinistön koettiin suhtautuneen kriittisesti Natoon ja Yhdysvaltoihin ja jarruttaneen suhteita ennen Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.
Tuomioja sanoo tuovansa mukaan parlamentaarisen demokratian näkökulman, joka hänen mielestään sivuutetaan täysin HS:n artikkelissa.
– Jutun supersankariksi nousee "kaartinkortteli" eli puolustusministeriö, joka presidentistä ja poliitikoista riippumatta ja heidät sivuuttaen huolehti siitä, että Suomi lopulta saatiin Yhdysvaltain liittolaiseksi ja Naton jäseneksi, Tuomioja kirjoittaa.
– Tosin jutusta puuttuu kiitos sille, joka tämän lopullisesti sinetöi, eli Putinille.
Lue myös: HS: Niinistö vastaa kritiikkiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – "Ei siinä mitään pahaa tarkoitusta ollut takana"
Tuomioja sanoo pitävänsä "erittäin vaarallisena ja kielteisenä sitä, miten toiminta presidentin, hallituksen ja eduskunnan ohitse nostetaan jotenkin kiitettäväksi asiaksi".
– Historioitsijana juttua lukiessani tuli mieleen analogia sen kanssa, miten Puolustusvoimat junaili eduskunnan ja hallituksen ohitse Suomen natsi-Saksan kanssa operaatio Barbarossaan ja hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941, Tuomioja kirjoittaa.
– En kirjoita näin siksi, että mitenkään vertaisin Yhdysvaltoja natsi-Saksaan tai uskoisin Naton valmistelevan hyökkäystä Venäjälle, mihin sillä ei ole sen enempää kykyä kuin haluakaan.
Lue myös: Iltalehden tiedot: Presidentin valtaoikeuksien vähentämistä valmistellaan
Tuomioja toimi ulkoministerinä, kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa vuonna 2014.
Helsingin Sanomien haastattelemat ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajat kertoivat Niinistön muun muassa suhtautuneen nihkeästi Yhdysvaltojen kanssa käytäviin sotaharjoituksiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
HS:n haastattelussa Niinistö vastasi toimineensa harjoitusten suhteen mielestään huolellisesti ja perustellulla varovaisuudella, minkä moni on voinut kokea vastaan hankaamiseksi tai kriittisyydeksi.
Tuomioja ei kadu mitään
Tuomiojan mukaan emme vielä tiedä, olisiko Kiovan kaatuminen Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssodan johtanut Suomen todella tukalaan tilanteeseen, kuten HS:n haastattelemat vaikuttajat arvioivat.
Tuomioja sanoo, ettei näe toimineensa turvallisuuspolitiikassa missään vaiheessa Suomen etujen vastaisesti vaan päinvastoin presidentti Niinistön tavoin niistä huolta kantaen.
– En siis kadu mitään, sitäkään miten omalta osaltani tein keväällä 2022 sen mitä voin sen varmistamiseksi, että myös Ruotsi päätyisi Nato-jäsenyyden suhteen samaan ratkaisuun samassa aikataulussa kuin Suomikin, kun oli käynyt selväksi, että Suomi tulisi joka tapauksessa Natoon hakeutumaan.
Tuomioja oli ulkoministerinä vuosina 2000–2007 ja 2011–2015. Hän jätti kansanedustajan tehtävät tänä keväänä.