Tuomioja ei innostu laajoista valtuuksista verkkovalvontaan

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei innostu laajoista valvontavaltuuksista, mutta haluaa suojautumiskeinoja.

– Suomi tunnetaan maana, jossa tietosuoja ja yksityisyyden suoja on korkeimmassa arvossa. Ja sen suojaamisestahan on kysymys, kun halutaan murtoja estää, Tuomioja sanoo MTV Uutisille.

Tuomioja toteaa, että yksityisyyden suoja turvataan sillä, että lainsäädäntö ei salli yksityisyyden suojan murtamista. Esimerkiksi puhelimen salakuuntelumahdollisuus on Suomessa tuomioistuimen takana.

– En kovin mielelläni laajentaisi mitään tällaisia.

Ulkoministeri haluaisi sen sijaan laajentaa suojautumista niin, ettei ulkopuolinen taho pääse yksityiseen tai salassapidettävään tietoon käsiksi.

Tuomiojan mukaan verkkovakoilu olisi saattanut paljastua aiemmin, jos viranomaisilla olisi ollut oikeus tarkkailla ulos lähtevää tietovirtaa. Hän sanoo, että ulkoministeriön tapaus ei ole kuitenkaan suoraan yhteydessä kyberlainsäädännön kehittämiseen. Lainsäädäntöä pohtivan työryhmän on tarkoitus antaa esityksensä vuoden loppuun mennessä.

Tuomioja korostaa, että mitään poliittisia linjauksia ei ole asiassa tehty. Hänen mielestään on kuitenkin varmasti asioita, joissa lainsäädäntöä on syytä tarkentaa esimerkiksi teknologian kehittymisen vuoksi.

"Varautuminen ei kenelläkään riittävän hyvä"

Verkkovakoilutapaus on herättänyt kysymyksiä siitä, oliko ulkoministeriön varautuminen ollut riittävän hyvää.

– Ei ole ollut kenelläkään riittävän hyvä, koska tietomurtoja tapahtuu ja yrityksiä vielä enemmän. Meillä on myös pitkä lista tiedossa olevista murtoyrityksistä, jotka on torjuttu, Tuomioja toteaa.

Tuomiojan mukaan jokseenkin kaikki Euroopan maat ovat olleet saman tai samankaltaisten tietomurtojen kohteena.

MTV Uutiset paljasti lokakuussa 2013, että ulkoministeriö oli ollut laajan verkkovakoilun kohteena.

Juttua muokattu klo 21:01: Tekstiä täsmennetty ja otsikko muutettu.