Tunnetko sinäkin pariskunnan, jonka olisi parempi erota? Tästä syystä niin moni onneton pari pysyy yhdessä

Miksi ihminen jää suhteeseen, johon ei ole tyytyväinen? Joidenkin tutkijoiden mukaan nykyinen tyytyväisyys liittoon johtaa sitoutumiseen vain, jos kumpikin kumppani olettaa, että suhde jatkuu tyydyttävänä!

Jokaista onnellista avioparia kohti moni meistä tuntee ainakin yhden parin, jonka olisi parempi vain erota – ainakin kaikkien sivullisten mielestä. Pari itse ei kuitenkaan tunnu tätä tajuavan, ja ankea yhteiselo jatkuu vuodesta toiseen. Miksi näin?

Psychology Today -lehden mukaan onnettomia suhteita analysoitaessa tulee ottaa huomioon niin sanottu keskinäisen riippuvuuden teoria, jonka kehittivät Harold Kelley ja John Thibaut.

Teorian mukaan suhteessa kannattaa pysyä, jos se antaa enemmän kuin ottaa – eli mikäli oletetut hyödyt ovat haittoja suuremmat. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaisi, että suhteessa kannattaa pysyä, jos kumppani vaatii paljon aikaasi, mutta antaa paljon rakkautta, tai jos kumppani antaa vain vähän, mutta toisaalta vaatii vielä vähemmän.

Suhteissa kumppanit tuovat pöytään erilaisia asioita; kuin pari vaihtaisi omenoita ja appelsiineja keskenään, niin, että kumpikin saa kaikkea.

Suhteeseen jäämiselle on useita erilaisia ehtoja. Tuntuvatko nämä tutuilta?

  • "Olen tyytyväinen suhteeseen!"
  • "Olen jo investoinut suhteeseen niin paljon, että suhteella täytyy olla jotakin arvoa."
  • "Joo, voisin lähteä, mutta onko tarjolla todella parempia vaihtoehtoja kuin tämä?"

Länsimaissa avioliitto ei ole pelkkä järjestely tai taloudellinen pakko; moni etsii sielunkumppania ja parasta ystävää, jonka kanssa rakentaa tulevaisuutta.

Jos ihmisen standardit avioliiton suhteen ovat alhaiset, hän luonnollisesti tyytyy vähempään. Jos esimerkiksi lapsuudenkodin vanhempien avioliitto oli myrskyisä, ihminen voi olettaa, että avioliitot vain ovat sellaisia; alhaisen itsetunnon omaava voi olettaa, että ei ansaitse parempaa kuin kumppaninsa.

Parhaimmissakin avioliitoissa on vaikeita aikoja. Psykologi Levi Bakerin ja hänen tiiminsä mukaan sitoutuminen liittoon ei riipu tyytyväisyydestä suhteeseen juuri nyt, vaan siitä, millaisena ihminen näkee suhteen tulevaisuuden.

Jos esimerkiksi lapsen syntymä verottaa suhdetta ja kiristää välejä, ihminen ei jätä kumppaniaan, koska odottaa, että tilanne paranee tulevaisuudessa. Bakerin mukaan nykyinen tyytyväisyys liittoon johti sitoutumiseen vain, jos kumpikin kumppani oletti, että suhde myös jatkuu tyydyttävänä.

Miksi ihminen siis jää suhteeseen, johon ei ole tyytyväinen? Bakerin mukaan kaava on selvä:

  1. Ihminen lähtee onnettomasta liitostaan, jos hän olettaa, ettei suhde parane, ja olettaa, että löytää paremman vaihtoehdon itselleen. Hän voi esimerkiksi ajatella ”ei tuo kuitenkaan koskaan muutu, ja maailmassa on muitakin vaihtoehtoja!”
  2. Ihminen jää onnettomaan liittoon, jos hän olettaa suhteen paranevan, tai hän ei usko, että parempaa on tarjolla. Hän voi ajatella esimerkiksi ”olisimme niin onnellisia, jos hän vain lakkaisi juomasta, ja jos lähtisinkin, niin kuka tällaista vanhaa akkaa enää haluaisi kumppanikseen?”

Liittoon jäämiselle on myös useita erilaisia syitä, kuten uskonnollisuus. Osa ihmisistä myös pysyttelee mieluummin tutussa helvetissä kuin elää yksin ja ottaa askeleen kohti tuntematonta. Pari saattaa myös pitää eroa lasten kannalta niin huonona vaihtoehtona, että elää ennemmin onnettomana eräänlaisessa aselevossa. Ihminen siis yrittää tehdä parhaansa vaikeassa tilanteessa.


***


Huijarisyndroomasta kärsivä ei luota itseensä 7:12

Lue myös:

    Uusimmat