Grahn-Laasonen valinnaisen ruotsin kokeilusta: ”En ollut siitä kauhean innostunut”

– Tämä on herättänyt paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Itse en ole ollut siitä ensimmäisenä kauhean innostunut, koska meillä toisen kotimaisen kielen merkitys on kauhean suuri. On tärkeää opiskella ruotsia – ja vastaavasti ruotsinkielisten suomea – ja sitä myötä se on kelpoisuusvaatimus valtion virkoihin ja tehtäviin, hän toteaa.

Kokeilun piiriin tule enintään 2200 oppilasta, ja sillä tavoitellaan kieltenoppimisen ja kielitaidon parantamista.

Kiinnostus kieliin vähentynyt

Grahn-Laasonen on huolissaan siitä, että suomalaiset nuoret opiskelevat yhä vähemmän kieliä. Englannin kieltä opiskellaan, mutta muut jäävät vähemmälle.

– Englannin merkitys on kasvanut, ja uskotaan että sillä pärjätään maailmalla. Mutta muut kielet auttaisivat hyvän vaikutuksen tekemiseen ja kauppaan.

Hänestä edesmennyt presidentti Mauno Koivisto oli hyvä esimerkki kielitaidon merkitysestä. Kielitaito avasi oven kulttuureihin ja kansainväliseen yhteystyöhön.

Kieliä yhä aiemmin

Uudessa kokeilussa lapsi voi aloittaa kieliopinnot ennen koulutaivalta

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa kokeilun, jossa vieraan kielen opinnot alkavat jo ensimmäisellä luokalla tai varhaiskasvatuksessa. Yksi tavoitteista on lisätä kielten tarjontaa, jotta yhä useampi lapsi valitsisi esimerkiksi ranskan, venäjän, espanjan tai kiinan ensimmäiseksi kielekseen. Kokeilussa on mukana noin 20 kieltä.

Kokeiluun osallistuu lähes 80 kuntaa ja noin 84 000 lasta. Se on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa.

Grahn-Laasonen toivoisikin kielitaidon merkityksen korostamista, ja kannattaakin kieltenopiskelun tuomista kouluihin nykyistä aiemmin. Myös tämän osalta on käynnistymässä kokeilu, jossa viimeistään ensimmäisellä luokalla aloitetun varhennetun kieltenopiskelun toivotaan vahvistavan nuorten kielitaitoa.

– Jos suomalainen koulujärjestelmä rakennettaisiin nyt alusta, alkaisi kielten oppiminen aiemmin. Siihen suuntaan ollaan menossa, hän toteaa.

Uusien kielten oppiminen helpottuu sitä mukaa, mitä enemmän kieliä on opiskellut. Grahn-Laasonen toivookin enemmin laajempaa kielten opiskelua kuin keskustelua siitä, mitä ruotsin kielen asemalle on tehtävä.

– Kannatan että tuodaan kielten oppimista aikaisempaan vaiheeseen, kun nuorilla on positiivisemmat ja ennakkoluulottomammat asenteet kieleen. Meidän aikuisten käsityksillä ja pakkoruotsi-diskurssilla on haitallinen vaikutus nuorten motivaatioon, hän toteaa.