Tukholmalaiskoulua epäillään kytköksistä radikaali-islamisteihin

Syynä on se, että Säpo epäilee koulun johdolla ja työntekijöillä olleen yhteyksiä väkivaltaisiin islamisteihin, kertoo muun muassa SVT.

Viranomaisten mukaan koulun oppilailla on riski radikalisoitua ja altistua epädemokraattisille arvoille, kertovat ruotsalaismediat.

Koulua pyörittää ALM Education -yritys, jonka opetusluvan Ruotsin kouluasioiden valvontavirasto päätti tällä viikolla perua.

Päätös astuu voimaan 8. tammikuuta, jotta koulun reilulle 500 oppilaalle ehditään löytää uusi koulupaikka.

Koulussa on oppilaita esikoulusta yhdeksäsluokkalaisiin.

Yrityksen toimitusjohtaja on Ulla Parkkinen. Hän aikoo ruotsalaismedioiden mukaan valittaa päätöksestä.

Hän on kiistänyt viranomaisten väitteet ja sanonut, että koulu on päinvastoin työskennellyt radikalisoitumista vastaan.

STT tavoitteli Parkkista kommentoimaan asiaa torstaina, mutta tämä ei vastannut yhteydenottopyyntöihin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Omistajat piilossa

Kyseisen koulun ongelmat linkittyvät laajempaan keskusteluun Ruotsin koulutusjärjestelmän ongelmista ja erityisesti friskolaneista eli niin sanotuista vapaakouluista, jollainen myös Cordoba International School on.

Friskolanit ovat Ruotsissa toimivia kouluja, joita pyörittävät muut tahot kuin valtio tai kunta. Käytännössä pyörittäjä voi olla esimerkiksi yritys.

Valtio kuitenkin rahoittaa ja valvoo kouluja, ja opiskelu niissä on ilmaista.

Cordoba ei ole ainoa friskolan, joka on herättänyt huolta radikalisaatioepäilyjen suhteen, vaan Ruotsissa on ilmennyt monia muitakin vastaavia tapauksia.

Esimerkiksi viime vuonna kaksi islamilaista koulua Tukholmassa ja Uppsalassa suljettiin, koska koulujen pelättiin radikalisoivan oppilaita.

Friskolan-malli on johtanut muihinkin ongelmiin. Kouluja voivat pyörittää esimerkiksi isot pörssiyhtiöt, joita omistavat ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt.

Nykyisen lainsäädännön vuoksi viranomaisilla ei ole mahdollisuutta saada selville, keitä koulujen todelliset omistajat ovat, arvioi Ruotsin maanpuolustuksen tutkimusinstituutti FOI aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan raportissa.

–  On huomattu, että Ruotsin koulutusjärjestelmässä toimii yksityisiä toimijoita, joilla on yhteyksiä ulkomaalaisiin autoritaarisiin valtioihin, raportissa todetaan.

"Hyvän mielen arvosanat" ongelmana

Yksityiset koulut kilpailevat oppilaista kunnallisten koulujen kanssa. Koulut kilpailevat esimerkiksi oppilaiden koulumenestyksellä.

Tämä on johtanut ilmiöön, jota Ruotsissa kutsutaan termillä glädjebetyg, "hyvän mielen arvosanat".

Se tarkoittaa, että oppilaat saavat ansaittua parempia arvosanoja.

Siksi peruskouluista pääsee esimerkiksi lukioihin opiskelijoita, jotka eivät pärjää opinnoissa.

Heikosti pärjääminen voi taas johtaa siihen, että nämä eivät valmistu lukiosta.

–  Nuorten riski radikalisoitua ja ajatua jengeihin on taas suurempi, jos opiskelijat eivät valmistu toisen asteen koulusta, sanoo radikalisaation ehkäisyyn erikoistunut tukholmalainen tutkija ja ruotsalainen erityisopettaja Christine Namdar.

Ruotsalaiset puolueet ovat myös heränneet friskolaneiden nostamaan huoleen.

Käytännössä systeemin purkaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä koulut ovat olleet toiminnassa vuosikymmenien ajan.