Kuten muussakin trendeissä, myös nimissä vanhat nimet palaavat aikanaan muotiin. Kun vanhemmat etsivät lapselleen nimeä, usein oman ja vanhempien ikäpolven nimet tuntuvat liian tutuilta.
Sen sijaan nimiä lähdetään monesti etsimään isovanhempien ja heidän isovanhempiensa nimistä.
– Aiempien sukupolvien nimet tuntuvat nyt tuoreilta ja kivoilta. Se taas on yllätys, mitkä nimet vanhasta nimistöstä poimitaan. Toivo ja Väinö on otettu uusiokäyttöön, mutta esimerkiksi Uskoa tai Impiä taas ei, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja, dosentti Minna Saarelma-Paukkala kertoo.
Hänen mukaansa uudelleen nousevien nimien valintaan vaikuttavat äänteelliset seikat. Kun tietynlaiset nimet ovat muodissa, vanhemmat etsivät äänteellisesti samanlaisia nimiä, jotka sopivat ”nimimuottiin”.
Vanhat nimet eivät välttämättä ole edes niitä, jotka olivat aikanaan suosittuja. Venla ei aikanaan 1900-luvun alussa ollut kansan suosikkinimiä, mutta nyt se on paljon suositumpi kuin omana aikanaan.
Uusia nimiä kultturivaihdosta
Saarelma-Paukkalan mukaan on karkeasti neljä tapaa, joilla uusia nimiä muodostetaan.
Yksi on kansainväliset vaikutteet, joita Suomeen tulee maahanmuuttajien, populaarikulttuurin, matkailun sekä median kautta.
– Vieraat kulttuurit tuovat ulkomaisia nimiä ja muiden maiden nimikäytäntöjä. Viimeaikojen Noel ja Luka ovat muualta maailmasta otettuja, kuten myös Isla ja Vanessa.
Toinen keino on muuttaa suomenkielisiä sanoja nimiksi. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi 2000-luvun tulokkaat Lumi ja Sisu. Myös esimerkiksi Tuisku ja Kaisla nousivat yllättävän nopeassa ajassa muotinimiksi.