Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n agentit ovat tottuneet kritiikkiin, mutta koskaan aiemmin viimeisen vuosisadan aikana he eivät ole kohdanneet vastaavaa vihaa kuin nyt konservatiivien suunnalta.
Näyttää siltä, että FBI:n elokuussa tekemä kotietsintä entisen presidentin Donald Trumpin Floridan kartanoon oli äärioikeistolle viimeinen pisara.
Perinteisesti FBI:ta on vieroksunut maan vasemmisto. Näin kävi etenkin 50-luvun kommunistivainojen ja 60-luvun kansalaisoikeusliikkeen aikoina. Konservatiivisena pidetty poliisi on nyt oikeiston hampaissa.
Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko sanoo STT:lle, että FBI:n tutkinnat lähtevät ennen muuta siitä, mitä pidetään uhkana maan sisäiselle turvallisuudelle.
– Aiemmin katsottiin, että uhkia olivat tietyssä mielessä kommunismi ja kansalaisoikeusliike. Nyt uhka sen sijaan tulee poliittisesta oikeistosta, tietyiltä valkoista ylivaltaa kannattavilta ryhmiltä ja uusnatseilta. Tämä on ehkä saanut tilanteen näyttämään siltä, että FBI on politisoitunut vasemmistolaiseksi.
–Mielestäni liittovaltion poliisi ei kyllä sitä ole, Jyväskylän yliopiston tutkija linjaa.
Moni taho on nähnyt suhtautumisessa virastoon tapahtuneen muutoksen hyvin jyrkkänä.
– Maailma on kääntynyt ylösalaisin, arvioi Kenneth O'Reilly, FBI:hin perehtynyt ja eläkkeellä oleva Alaskan yliopiston historioitsija uutistoimisto AFP:lle.
O'Reillyn mukaan FBI on historiallisesti ollut "syvästi konservatiivinen" instituutio.
Lue myös: Säilyttikö Trump tietoja ydinaseista vieraiden nähtävillä? Tätä kaikkea FBI takavarikoi Trumpin kartanosta
"Kuin marxilaisessa diktatuurissa"
Tilanne kärjistyi viimeistään sen myötä, kun Trump tuomitsi kotietsintänsä jälkeen FBI:n korruptoituneeksi ja fasistiseksi.
Edustajainhuoneen republikaani Paul Gosar kiirehti julistamaan, että liittovaltion poliisi "on tuhottava". Presidentiksi aiemmin pyrkinyt senaattori Marco Rubio puolestaan vertasi FBI:tä marxilaisen diktatuurin salaiseen poliisiin.
Hyökkäys ei ole jäänyt pelkästään uhon ja uhkausten tasolle. 11. elokuuta aseistettu 42-vuotias mies yritti hyökätä FBI:n haaratoimistoon Cincinnatissa. Hän oli sitä ennen kirjoittanut somessa, että ihmisten pitäisi "tappaa FBI:n edustajat näitä kohdatessaan". Mies ei AFP:n mukaan päässyt toimistoon, ja poliisi ampui hänet myöhemmin kuoliaaksi.
Päivää myöhemmin 46-vuotias mies pidätettiin Pennsylvaniassa samankaltaisesta uhkauksesta.
– Jos työskentelet FBI:lle, ansaitset kuoleman, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
FBI on ottanut vihanpurkaukset vakavasti. Esimerkiksi Washingtonissa poliisin päämajaa suojaamaan pystytettiin aidat.
Financial Timesin konkaritoimittaja Edward Luce varoitti, ettei hän ole tavannut missään poliittista voimaa, joka olisi nihilistisempi, vaarallisempi ja halveksittavampi kuin nykypäivän republikaanit.
– Olen samaa mieltä. Ja minä olin CIA:n johtaja, vastasi tviitillä USA:n keskustiedustelupalvelun entinen johtaja, kenraali Michael Hayden.
Lue myös: NYT: Ainakin yksi Trumpin asianajajista allekirjoitti valheellisen lausunnon
Pitkään koskemattomia
Historiallisesti FBI:n toimintaan ja imagoon vaikutti Jani Kokon mukaan yli muiden liittovaltion poliisin pitkäaikainen johtaja J. Edgar Hoover (1895–1972).
– Hänhän aloitti turvallisuuspoliisissa ja johti sitä sekä FBI:ta yhteensä 40 vuotta. Voi sanoa, että Hoover päätti FBI:n linjasta sekä siitä, mitä tutkitaan ja mistä näkökulmasta.
Kokon mukaan Trumpin presidenttikaudella nähtiin, ettei FBI ole mikään presidentin poliisi.
– Tämä kävi ilmi esimerkiksi siinä, miten silloinen FBI:n johtaja James Comey toimi tietyissä tutkinnoissa.
Trump erotti Comeyn vaadittuaan tältä lojaalisuutta ja petyttyään vastaukseen.
Vaikka liittovaltion poliisi on kerännyt eri tahoilta vihamiehiä vuosikymmenten mittaan, pitkään se sai toimia vain vähäisellä riskillä. Se säilytti sekä kansan että poliitikkojen tuen.
– FBI:n agentteja vastaan ei käytetty väkivaltaa, O'Reilly toteaa.Vuonna 1995 tilanne muuttui. Hallituksen vastaiset ääriliikkeet tekivät Oklahoma Cityssä pommi-iskun liittovaltion toimistorakennukseen, jossa oli myös FBI:n aluepäämaja. 168 ihmistä kuoli.
Nykyinen FBI:n vastainen käänne juontaa juurensa Trumpin pitkästä taistelusta viraston selvityksiä vastaan. Erityisen raskauttavana ex-presidentti näyttää pitävän tutkimuksia, joiden kohteena on ollut satoja hänen kannattajiaan, jotka hyökkäsivät väkivaltaisesti Yhdysvaltain kongressin rakennukseen 6. tammikuuta 2021.
Lue myös: "Hän on vanha valkoinen heteromies" – Bidenilla tukala tilanne, Trump yhä vahvemmin kiinni presidenttiehdokkuudessa
Kaataako FBI-tutkinta Trumpin paluuhaaveet?Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI tutkii nyt entistä presidentti Donald Trumpia, joka oli vienyt erittäin salaisia asiakirjoja virkakautensa jälkeen omaan kotiinsa Floridan Mar-a-Lagoon. Miten iso vaikutus tällä on Trumpin mahdollisuuksiin päästä seuraavissa vaaleissa republikaanien presidenttiehdokkaaksi, jos hän päättää lähteä kisaan? Kaatuuko Trumpin mahdollinen paluuhanke tähän, Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko? – Pitäisi tietää tarkemmin, mitä niissä löydettyjen 20 pahvilaatikon asiakirjoissa on. Jos siellä on esimerkiksi ydinaseisiin liittyviä asioita, niin onhan se aika raskauttavaa, Jyväskylän yliopiston tutkija arvioi. On kuitenkin muistutettu, että Trump on selvinnyt kerta toisensa jälkeen skandaaleista, jotka kaataisivat muiden poliittisen uran. Tämän tuo esiin myös Kokko. – Tuskin kartanon ratsia katkaisee Trumpin pyrkyä presidenttiehdokkaaksi. Hän varmasti saa niin halutessaan ujutettua itsensä republikaanien esivaaliehdokkaiden joukkoon. Suuri kysymys olisi siinä tapauksessa, valitseeko puolue hänet ehdokkaakseen vai ei. Kokko muistuttaa, että Trumpin johdolla puolue hävisi viimeksi sekä presidentinvaalit että senaatin ja edustajainhuoneen vaalit. Hänen mukaansa republikaaneissa on nousussa muita kärkipoliitikkoja, jotka saattavat hyvinkin haluta presidenttiehdokkaaksi jo 2024. – Heihin lukeutuvat esimerkiksi Floridan kuvernööri Ron DeSantis ja Texasin kuvernööri Greg Abbott. Totta kai Trumpin kartanoon tehty ratsia antaa lisää pontta mahdollisille haastajille. Trumpin ote puolueestaan on silti yhä tiukka. Tästä todistaa, että useiden häntä vastaan nousseiden poliitikkojen ura näyttää päättyneen kongressissa. Yksi heistä on Liz Cheney, joka hävisi Trumpin puoltamalle ehdokkaalle Wyomingin esivaaleissa. Cheney saattaa kuitenkin olla vielä uhka: hän kertoi harkitsevansa pyrkimistä presidentiksi riippumattomana ehdokkaana vuoden 2024 vaaleissa, jos Trump on ehdolla. – Olisi tietysti lottovoitto demokraattipuolueelle, jos republikaanien ääniä jakautuisi kahdelle ehdokkaalle, Kokko sanoo. |