Mainos

Trump nosti Guantanamon jälleen parrasvaloihin – mikä on pahamaineisen vankileirin tilanne nyt?

2:08

Guantanamo Bayn vankileiri nousi pienen suvantovaiheen jälkeen jälleen esiin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittikansakunnan tilaa käsitelleessä puheessaan aikovansa pitää pahmaineisen leirin auki.

Trump kertoi allekirjoittaneensa asetuksen, jolla säilytettäisiin oikeus siirtää vankilaan uusia vankeja. Presidentin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis ohjeistetaan arvioimaan uudelleen maan sotilaspidätyskeskusten käytäntöjä.

"Trumpin linjalle sopiva päätös"

Trumpin kannanotto ei tullut yllätyksenä, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

– Kyllä se hänen linjalleen sopiva päätös oli. Tavallaan hän julistaa avoimesti tekevänsä asioita, jotka hänen edeltäjänsä Obama kielsi tekevänsä mutta kuitenkin teki.

Presidentti Obama antoi jo vaalikampanjansa aikana lupauksen leirin sulkemisesta, ja valinnan jälkeen hän kertoi useamman kerran ajavansa vankilan toiminnan alas.

Virallisen päätöksen vankileirin sulkemisesta Obama antoi tammikuussa 2009, kun hän allekirjoitti määräyksen vankileirin sulkemisesta vuoden kuluessa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Kenen oli syy?

Obaman kaudella kiisteltiin paljon siitä, oliko vika Obamassa itsessään vai oliko kyse siitä, että kongressissa ei saatu läpi päätöksiä, joilla osa vangeista olisi esimerkiksi siirretty Yhdysvalloissa toimiviin vankiloihin.

– Obama itse korosti, että kyllä hän itse teki kaikkensa, mutta muut eli kongressin jäsenet eivät suostunet siihen. Monet taas ovat Yhdysvalloissa sitä mieltä, että tämä oli yksi niistä asioista, joissa Obama lupaa yhtä ja toteuttaa toista, Teivainen sanoo.

Ensimmäisen vangit vuonna 2002 Afganistanista

Guantanamo Bayn vankileiri on Yhdysvaltojen laivastotukikohdassa Kuubassa sijaitseva vankila, joka perustettiin terrorismin vastaisen sodan yhteydessä.

Ensimmäiset vangit saapuivat leirille tammikuussa 2002 Afganistanista, ja aluksi leirille tuotiinkin paljon varsinkin Taliban-hallinnon jäseniä. Leiri oli pitkään eräänlainen mysteeri, eikä Pentagon julkaissut juuri tietoja vankien määrästä tai henkilöydestä.

Afganistanista vangittujen lisäksi leirillä on ollut vankeja myös muun muassa Bosniasta, Pakistanista, Saudi-Arabiasta ja Jemenistä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta, Australiasta ja useammasta Euroopan maasta.

Eräs tunnetuimmista vankilan asukeista on syyskuun 11. päivän terrori-iskuista syytetty Khalid Sheikh Mohammed.

Kaikkiaan vankileirillä on useimpien arvioiden mukaan pidetty vuodesta 2002 lähtien lähes 800 vankia, tällä hetkellä vankeja arvioidaan olevan noin 40.


Vankilaa on kritisoitu Yhdysvaltain perustuslain kiertämisestä ja vankien huonosta kohtelusta.

Vapautuneet vangit ovat kertoneet muun muassa pahoinpitelyistä, unen estämisestä, luonnottomiin asentoihin sitomisesta ja seksuaalisista nöyryytyksistä vangitsemisaikana. Yhdysvaltain hallitus on kuitenkin kiistänyt väitteet.

– Yhdysvaltojen hallitus on kiistänyt kidutustietoja, mutta myöntänyt toki, että siellä on epätavallisen kovia kuulustelumenetelmiä.

– Peruste vankien siellä pitämiseen on, että he ovat Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän ulottumattomissa monin tavoin, jolloin heihin vihollistaistelijoina ei tarvitse soveltaa Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän syytetyille kuuluvia normaaleja oikeuksia, Teivainen sanoo.

– He ovat olleet siellä sekä Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän että kansainvälien oikeusjärjestelmän kannalta jonkinlaisessa limbotilassa.

Gantanamon vankileiriä on kritisoitu voimakkaasti sen perustamisesta lähtien, ja myös presidentti Trumpin tuore kannanotto nostatti mielenosoituksia.

– Kyllä yhdysvaltalaisessa keskustelussa nähdään yleisesti, että se on ikään kuin häpeäpilkku kansainvälisen oikeuden kannalta, ja ongelmaksi nähdään myös se, että niin kauan kuin se on olemassa tällaisena epäoikeudenmukaisen kohtelun symbolina, se pikemminkin synnyttää kuin ehkäisee tulevia terroritekoja.

– Toki on olemassa myös Trumpin linjan kannattajia, joiden mielestä terrorismia vastaan pitää taistella kovin keinoin, ja Guantanamon sulkeminen olisi heikkouden osoitus. Moraalisen keskustelun lisäksi on myös taloudellinen keskustelu: monet ovat tuoneet esille sen, kuinka paljon tämä maksaa Yhdysvaltain hallitukselle, Teivainen sanoo.

Viimeksi vankilaan on saapunut uusia vankeja vuonna 2008. Yhdysvaltain hallinnon linja onkin jo pitkään ollut se, että Guantanamoon  ei siirretä uusia asukkaita.

-Jää nähtäväksi, pannaanko Trumpin puheessaan esittämää uutta linjausta kuinka käytäntöön. Jos sinne on tarkoitus viedä uusia vankeja, se on iso linjanmuutos, Teivo Teivainen sanoo.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.