Trump lisäämässä tullilistoille uusia tuotteita: Toteutuessaan tekisi Suomessa kipeää

Yhdysvallat lisäsi maanantaina Euroopan unionia uhkaavalle tullilistalleen tuotejoukon, jonka vuotuinen tuontiarvo on neljä miljardia dollaria. Listalta löytyy useita elintarvikkeita, kuten oliiveja ja juustoja, mutta myös valurauta- ja kuparituotteita.

Suomessa valmistettuja rauta- ja terästuotteita liikkui viime vuonna Atlantin yli 110 miljoonalla ja kuparituotteita 65 miljoonalla eurolla. Terästuotteille on jo asetettu 25 prosentin tulli, ja nyt rauta ja kupari saattavat saada saman kohtelun.

Kuparivienti on käytännössä ­kokonaan kahden yrityksen, Aurubiksen ja Luvatan, harteilla. Aurubiksen kokonaisviennistä Yhdysvaltoihin menee noin 15 prosenttia, Luvatalla vähemmän. Yrityksissä työskentelee Suomessa kaikkiaan noin 600 henkeä.

Luvatan Jussi Helavirta ja Aurubiksen Hannu Heiskanen uskovat, ettei uudet tullit aiheuttaisi merkittävää suoraa haittaa. Tullien vaikutusta pehmentäisi yhtiöiden kohdalla se, että molemmilla on tuotantoa myös Yhdysvalloissa.

Teknologiateollisuuden selvä näkemys on, että uudet tullit tuntuisivat Suomessakin.

– Lisäys tullilistalle osuisi myös Suomeen. Vaikutukset ovat pääosin epäsuoria ja usein suurempia, kuin mitä näkyy suoraan vientiluvuissa Yhdysvaltoihin, sanoo Teknologiateollisuuden EU-johtaja ja Metallinjalostajien toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

Järvisen mukaan koko arvo- ja tuotantoketju on muutoksessa. Kun vienti Yhdysvaltoihin tullien vuoksi supistuu, tarjonta kasvaa EU-alueella ja muilla markkinoilla.

Vaikka tavaraa ei olisikaan viety suoraan Yhdysvaltoihin, kysyntätilanne voi muuttua toisaalla.

Kiina syöttää tulleista huolimatta terästä Yhdysvaltoihin laskemalla hintoja. Markkinaehtoiset yhtiöt esimerkiksi Suomessa eivät kykene samaan.

Suomalaisen teräsvalmistajan Stalatuben toimitusjohtajan Jukka Nummen mukaan yhtiön vienti on laskenut tullien seurauksena noin 40 prosenttia edellisvuodesta. Tuotantomäärä ei ole kuitenkaan juuri laskenut, sillä yhtiö on pystynyt löytämään uusia vientimarkkinoita.

Tilanne ei ole sama kaikissa yrityksissä Suomessa ja Euroopassa.

– Euroopassa on nähty jo tuotannon supistumista. Viime vuosi oli vielä hyvä, mutta tänä vuonna halpatuonti Eurooppaan on taas kasvanut. Indonesian teräksen osuus Euroopan tuontiteräksestä on noussut nopeasti alle kolmesta prosentista noin viidennekseen.

Suomessa Ovako on kärsinyt eniten brexit-riskistä ja Outokumpu Yhdysvaltojen terästulleista. Suomen kannalta ikävä tilanne on myös uusi Indonesia-ilmiö. Eurooppaan tuodaan halpaa indonesialaista terästä, jota EU:n suojatullit eivät kosketa, sillä maa luokitellaan kehitysmaaksi.

– Työpaikat ovat vaarassa, jos tuotantoa joudutaan sopeuttamaan. Suomessa metallinjalostajat työllistävät suoraan 15 000 henkilöä ja epäsuorasti noin 50 000. Myös tärkeät investoinnit energiatehokkaaseen ja ilmastoystävälliseen tuotantoon ovat vaarassa venyä.

Pöydällä olevan kiistan taustalla on kauppajärjestö WTO:ssa vuosikausia vireillä ollut kiista lentokonevalmistajille Airbusille ja Boeingille jaetuista tuista. Yhdysvallat on pitkään pitänyt eurooppalaisten Airbusille maksamia miljardeja kauppajärjestön kilpailusääntöjen vastaisina. EU puolestaan näkee saman ongelman amerikkalaisen Boeingin nauttimissa verohelpotuksissa.

WTO:n on määrä antaa viimeistään syyskuussa arvionsa Boeingille koituneista taloudellisista vahingoista, minkä jälkeen Yhdysvallat suunnittelee määräävänsä tullit voimaan. Vastaava selvitys on käynnissä Boeingin kohdalla.

Lentokonevalmistajat ovat olleet kiistan keskiössä sen jälkeen, kun Donald Trump ilmoitti siirtävänsä eurooppalaisia autoja koskevaa tullipäätöstä puolella vuodella eteenpäin. Kiista tarjoaa mahdollisuuden kovisteluun ilman autotulleja, jotka iskisivät kipeästi myös ­Yhdysvaltojen talouteen.