Trump julisti Gazaan rauhan – tällaista valtataistelua siellä käydään nyt
2:10Gazan sota jättänyt syvät traumat myös israelilaissotilaisiin
Julkaistu 19.10.2025 10:15
MTV UUTISET – STT
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin johdolla neuvotellussa rauhansuunnitelmassa kaavaillaan Gazaan ja Lähi-itään laajemminkin toivoa, turvallisuutta ja yhteistä visiota rauhasta ja vauraudesta.
Matkalla näihin tavoitteisiin on vielä monta ratkaistavaa kysymystä, joista yksi on Gazan sisäinen turvallisuustilanne ja erilaisten ryhmittymien väliset valtapyrkimykset.
Millaista kamppailua vallasta siis Gazassa nyt käydään tässä äärimmäisen herkässä tilanteessa ja mitä siitä voi seurata?
Äärijärjestö Hamasin kerrotaan kutsuneen tuhatmäärin turvallisuusjoukkojaan valvomaan alueita, joilta Israelin armeija on vetäytynyt. Hiljattain uutisoitiin kymmenien saaneen surmansa Hamasin turvallisuusjoukkojen ja erään aseistautuneen klaanin jäsenten välisissä yhteenotoissa. Hamas on myös julkaissut videon, jossa sen taistelijat teloittivat useita miehiä. Videon kuvatekstissä sanottiin, että kuolemantuomioita pannaan täytäntöön pettureita ja lainsuojattomia vastaan.
Gazan tilanteen näkymää valottaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart STT:n haastattelussa.
Millaisia ryhmittymiä Gazassa on?
Gazassa on toiminut jo kymmeniä vuosia monia aseellisia ja poliittisia ryhmiä, huomauttaa Stewart. Mitään luotettavia arvioita eri ryhmien nauttimasta kannatuksesta tai esimerkiksi niiden jäsenmääristä ei ole. Hän muistuttaa, että palestiinalaisessakin yhteiskunnassa kamppailua käydään resursseista. Tällöin sillä, jolla on aseita, on valtaa ja on vahvoilla.
– Aseellisessa konfliktissa on tyypillistä, että ei-valtiolliset aseelliset toimijat, joilla on joko poliittinen tai sukulaisuussuhteisiin perustuva yhdistävä tekijä, rahoittavat toimintaansa myös rikollisuudella tai siirtyvät kokonaan rikolliselle puolelle.
Millaisia poliittisia ja ideologisia tavoitteita eri ryhmillä on?
Stewart sanoo, että aivan keskeinen on kysymys suhteesta Israeliin. Gazassa ei hänen mukaansa ole yhtään ryhmittymää, joka pitäisi Israelin sotilasmiehityksen ja Gazan saarron jatkumista hyvänä tai toivottavana. Osassa pienempiä ryhmiä on selkeästi vasemmistolainen aatemaailma, mutta Stewart ei jakaisi niitä perinteiselle vasen–oikea-akselille.
– Mitä tavoitellaan: Onko se kahden valtion ratkaisu, onko se yksi palestiinalainen valtio historiallisessa Palestiinassa, jolloin Israel tuhottaisiin? Vai olisiko se jotain tältä väliltä? Missä määrin hyväksyttäisiin väkivallan käyttö Gazassa tai ajateltaisiin sen olevan järkevää?
– Hamasin kannatus on pyörinyt siinä 35 prosentin paikkeilla, mutta merkittävästi useammat palestiinalaiset katsovat, että väkivaltainen vastarinta on oikeutettua, ainakin periaatteessa.
Ryhmiä erottaa myös esimerkiksi visio yhteiskunnasta: Tulisiko sen olla islamistinen vai ei tai kuinka jyrkän islamistinen sen tulisi olla. Lisäksi on ei-islamistisia ryhmiä, joiden visio on tutumpi Länsirantaa hallitsevan Fatahin edustamasta palestiinalaisesta nationalismista.
– Hamasin hallinto oli hyvin autoritaarinen, jossa esimerkiksi mielenosoituksia ja Hamasin vallan arvostelua on suitsittu aika kovakätisesti. Tällainen tekee hankalaksi julkisen poliittisen keskustelun myös aivan arkisista kysymyksistä. Palestiinalaisessa yhteiskunnassa ylipäätään on kaikki samat ongelmat ja hallinnon periaatteisiin liittyvät kysymykset, kuten täälläkin.
Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas on sanonut hallinnon olevan valmis ottamaan täyden vastuun Gazan hallinnasta sodan jälkeen.
– Mutta sitä ei sinne päästetä. Siksi Hamas yrittää nyt täyttää tätä valtatyhjiötä uudelleen ja käyttää sen saavuttamiseksi väkivaltaa.
Millainen on Israelin osuus eri ryhmittymien tukemisessa?
– Keväällä saatiin viitteitä, että Israel suoraan aseistaisi eräitä ryhmittymiä tai sallisi niiden toimia. Tässä on ollut kyseessä aika perinteinen hajota ja hallitse -meininki.
– Jos tavoitteena on saada Gazan yhteiskunnassa aikaan mahdollisimman suurta hajaannusta, kärsimystä ja ongelmia niin se, että estetään kaikenlainen keskusvalta, auttaa tähän, Stewart sanoo.
Alkukesästä uutisoitiin Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kertomana, että maa käyttää aseistettuja paikallisia klaaneja ja ryhmittymiä Gazassa auttamaan taistelussa Hamasia vastaan.
Miltä seuraavat askeleet näyttävät?
Presidentti Trumpin rauhansuunnitelman mukaan Gazan siirtymähallinnosta vastaisi väliaikainen teknokraattinen eli asiantuntijoiden komitea, jossa ei olisi poliitikkoja. Se tuottaisi julkiset palvelut ja vastaisi paikallishallinnon toteuttamisesta Gazan asukkaille. Hamas tai palestiinalaishallinto eivät olisi osa tätä siirtymähallintoa. Komiteaa valvomaan ja tarkkailemaan asetettaisiin uusi kansainvälinen elin, jota johtaisi Trump.
– Trumpin suunnitelma on nyt ainoa ohjenuora, ja sen mukaisesti Hamasin pitäisi siirtyä syrjään alueen hallinnasta ja luovuttaa hallinto teknokraattiryhmälle. Iso kysymys on, keitä he olisivat ja miten heidät valittaisiin ja millainen tuki heillä olisi. Miten ryhmälle saataisiin Hamasin tuki, jotta ei luotaisi järjestelmää, jossa Hamasille tulisi intressi aktiivisesti vastustaa sitä.
– Muista konfliktitilanteista tiedetään, että näissä siirtymissä kestää yleensä vuosia ja ne ovat hankalia.
Gazan sisäinen turvallisuustilanne on epävakaa, ja siksi alueelle tarvittaisiin jonkinlaiset poliisivoimat.
– Siellä on edelleen paljon aseita ja suurta pulaa kaikesta. Pitää siis ratkaista, kuka saa puuttua siihen, jos jokin aseellinen joukko alkaa ryöstellä ja mitä sille tehtäisiin.
Aseistariisumisen toteutuminen ylipäätään on epävarmaa, sillä Stewart ei pidä todennäköisenä, että kaikki luopuisivat kevyistä aseistaan, vaikka raskaat aseet saataisiinkin pois.
