Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hyväksynyt pakotteet Itämerta halkovan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentajayhtiöitä kohtaan. Presidentti allekirjoitti pakotteet perjantaina osana isompaa puolustusmenojen pakettia.
Sanktiot kohdistuvat muun muassa putken rakentamisessa mukana oleviin aluksiin. Ne sisältävät myös matkustuskieltoja Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloissa olevan omaisuuden jäädyttämistä.
Uutistoimisto AFP on arvioinut, että sveitsiläisyritys Allseas on yksi merkittävimmistä sanktioista kärsivistä yrityksistä.
Yhdysvaltain kongressi hyväksyi pakotteet aiemmin tällä viikolla, ja Trumpin hyväksyntä oli lähinnä muodollisuus. Presidentti on kritisoinut hanketta useaan otteeseen voimakkaasti.
Kongressin edustajien mukaan projekti hyödyttäisi Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallintoa ja lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa. Yhdysvaltain lisäksi muun muassa Baltian maat ovat arvostelleet putken rakentamista.
Venäjä vakuutti kongressin päätöksen jälkeen, että putki rakennetaan pakotteista huolimatta. Kremlin mukaan pakotteet loukkaavat kansainvälistä oikeutta.
Rakennushanke on jo pitkällä
Euroopan Unioni ja Saksa ovat kehottaneet Yhdysvaltoja luopumaan pakotteista. Niiden mukaan eurooppalaisesta energiapolitiikasta pitäisi päättää Euroopassa.
Saksalais-venäläinen kauppakamari sanoi viime viikolla, että putki on tärkeä energiaturvallisuuden kannalta. Se vaati vastapakotteita, jos Yhdysvaltain asettamat pakotteet tulevat voimaan.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas keskusteli perjantaina asiasta puhelimessa Yhdysvaltojen ulkoministerin Mike Pompeon kanssa, kertoi ulkoministeriön tiedottaja Morgan Ortagus. Hän kertoi lausunnossa, että Pompeo vastustaa jyrkästi rakennushanketta.
Nord Stream 2 koostuu jo aiemmin rakennetun Nord Stream 1:n tavoin kahdesta putkesta reilun 1 200 kilometrin matkalla. Tanskan osuutta lukuun ottamatta putket on jo pääosin laskettu Itämeren pohjaan, esimerkiksi Suomen talousvyöhykkeellä kokonaan. Myös rantautumispaikat Venäjällä ja Saksassa ovat lähes valmiita.
Viimeinen merkittävä este putken rakentamisen tieltä poistui, kun Tanska hyväksyi hankkeen. Sen ovat myös hyväksyneet Ruotsi, Saksa ja Suomi.
Kytkös Fortumiin saksalaisyhtiön kautta
Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom on putken suurin omistaja. Sanktiot vaikuttanevat myös suomalaisyhtiö Fortumiin, jolla on osuus hankkeessa osittain omistamansa saksalaisen Uniper-yhtiön kautta.
Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Arto Räty sanoi STT:lle asian kongressikäsittelyn jälkeen aiemmin tällä viikolla, että Uniper on yksi viidestä hankkeen eurooppalaisesta rahoittajasta. Hän jatkoi, että jos sanktiot tulevat voimaan, ne voivat aiheuttaa haittaa näiden yritysten lisäksi heidän asiakkailleen ja jopa koko Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle.
– NS2 rakennetaan, koska Eurooppa tarvitsee huoltovarmuuden ja kustannusten kannalta luotettavan energialähteen käynnissä olevaan energiamurrokseen, Räty sanoi.
Rädyn mukaan kaasun merkitys Euroopassa kasvaa ja esimerkiksi Saksa on luopumassa ydin- ja hiilivoimasta samalla, kun maanosan oma kaasutuotanto on laskemassa.