Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti keskiviikkona, että hallituksen kokoa voidaan kasvattaa 1-3 ministerillä.
Perusteluna oli joidenkin ministerien, lähinnä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, valtava työtaakka. Se on hyvä perustelu, mutta ratkaiseva sysäys lienee kuitenkin toinen: perussuomalaisten tulevalle puheenjohtajalle halutaan raivata paikka hallituksessa ilman, että väistyvä puheenjohtaja Timo Soini joutuu luopumaan unelmaduunistaan ulkoministerinä.
Juha Sipilä puhui 1-3 lisäministeristä, mutta tarkoitti tietenkin kolmea. Miksi keskusta ja kokoomus suostuisivat siihen, että perussuomalaisille tulee yksi ministeri lisää, mutta niille ei? Sellaista veljesrakkautta ei ole edes SOS-hallituksessa.
Valtaa tulee siis jakoon, eikä mitä tahansa valtaa. Ministeri on iso herra tai rouva, kulkee mustalla autolla.
Jos mahdollista, ministerinpaikat ovat nyt vielä himoitumpia kuin hallituksen aloittaessa. Jos salkku napsahtaa kohdalle, jäljellä on vielä puoli vaalikautta pedata asetelmia vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, ministerin statuksella. Ja kääntäen, kaksi vuotta on helpompi selvitä tyrimättä kuin kokonaiset neljä.
Kokoomus haluaisi vaihtokauppoja
Odotettavissa on siis melkoinen ministeribingo, jossa vain perussuomalaisten osalta peli on selvä. Jos ja kun Sampo Terho valitaan kesäkuussa puolueen puheenjohtajaksi, hänet on helppo istuttaa oikeusministeriksi, jolle kuuluvat niin sanotut Eurooppa-asiat. Näin Jari Lindström yhtäältä vapautuu pelkäksi työministeriksi, eli hommaan jonka parhaiten taitaa, ja toisaalta välttää työuuupumuksen.
