Toimittiinko tiedustelulain äänestyksessä perustuslain vastaisesti? Julkisoikeuden professori pitää toimintaa ongelmallisena: "En tiedä miksi näin on päätetty toimia"

Tiedustelulakiäänestys LK
Eduskunta julisti täysistunnossaan tiedustelulakimuutokset kiireellisiksi. Kysymyksenasettelun takia kiireellisyyttä puoltaneet 178 edustajaa antoivat ei-äänet. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Salla Laurila

    salla.laurila(at)mtv.fi

    Eduskunnassa äänestettiin tänään perustuslain kiireellisestä muuttamisesta. Äänestyksen myötä tiedustelulait voidaan säätää tämän hallituksen aikana.

    Eduskunnan pöytäkirjan mukaan samassa äänestyksessä kiireelliseksi julistamisesta päätös katsottiin hyväksytyksi. Eduskunta myös tviittasi aiheesta.

    – Eduskunta julisti täysistunnon toisessa käsittelyssä perustuslain 10 §:n muutoksen kiireelliseksi äänin 13-178. Kun ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksyttiin, perustuslain muutos katsottiin samalla hyväksytyksi.

    Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan eduskunta selvitti etukäteen, että näin voi toimia äänestyksessä, koska päätökselle ei ollut vastaehdotusta.

    Ongelmallinen toimintamalli

    Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro pitää toimintatapaa kuitenkin ongelmallisena.

    – Perustuslaki lähtee siitä, että kiirelliseksi julistaminen on erillinen päätös ja lakiehdotuksen hyväksyminen toinen. Nyt eduskunta päätti perustuslain pykälän muuttamisesta äänestyksen pohjalta, joka koski kiireelliseksi julistamista.

     Lavapuron mukaan ongelma on luonteeltaan tekninen, mutta nuijaa olisi silti pitänyt lyödä kokouksessa kahteen otteeseen.

    – Jos taustalla olisi yksimielisyys, puhemiehen olisi ainakin pitänyt esitellä, että tätä kannatetaan yksimielisesti ja hyväksyä päätös. En tiedä miksi näin on päätetty toimia, koska olisi ollut yksinkertaista toimia perustuslain kirjaimen ja esitöiden mukaisesti.

    Lue lisää aiheesta:
    Lait ja lainsäädäntö Eduskunta Politiikka Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •