Julkisuudessa käyty keskustelu niin sanotusta itärajan poikkeuslaista perustuu osin virheellisiin, ja jopa oikeusvaltion arvoa alentaviin väitteisiin, sanoo perustuslakivaliokunnan (Pev) puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) MTV Uutisille.
Vestmanin mukaan poikkeuslain säätäminen ei rikkoisi Suomen perustuslakia.
– Poikkeuslain mahdollisuus nimenomaisesti sisältyy Suomen perustuslakiin. Se osa Suomen perustuslaillista järjestelmää. Tästä asiasta erityisesti on ollut virheellisiä käsityksiä.
Itärajan käännytyslaki on ristiriidassa joidenkin Suomen perustuslain pykälien, kuten palautuskieltoa koskevien pykälien kanssa. Tästä muun muassa perustuslakiasiantuntijat, perustuslakivaliokunta sekä Vestman itse ovat yhtä mieltä.
Samalla perustuslain mukaista on kuitenkin säätää perustuslakiin rajattu poikkeus, eli niin sanottu poikkeuslaki, jolla pykälistä poiketaan väliaikaisesti.
Ehtona on muun muassa, että poikkeuslaki on välttämätön, väliaikainen, ja sen säätämiseen löytyy eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, eli suurempi enemmistö kuin tavallista lakia säädettäessä.
– Virheellinen käsitys on myös se, että poikkeuslaki olisi jonkinlainen avoin valtakirja. Näinhän ei ole.
– Jotta poikkeuslaki voitaisiin säätää, sen tulee täyttää perustuslain esitöissä olevat poikkeuslain kriteerit. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kun tämä poikkeuslaki on välttämätön Suomen kansalliselle turvallisuudelle, ja se on sisällöltään, alueellisesti ja ajallisesti rajattu, niin kriteerit täyttyvät.
Lue lisää: Käännytyslaki palaa perustuslakivaliokuntaan
Käännytyslaki uudelleen käsittelyssä huomenna
Perustuslakivaliokunta käsittelee huomenna jo toistamiseen niin sanottua itärajan käännytyslakia.
Valiokunta antoi jo kertaalleen lausuntonsa käännytyslaista, mutta SDP:n vaatimuksesta lakiin tehtyjä muutoksia arvioidaan nyt uudelleen valiokunnassa.
Huomisen käsittely on merkittävä, sillä oppositiopuolue SDP on kertonut tukevansa lakia, jos Pev antaa sille hyväksyntänsä. SDP:llä on iso 43 kansanedustajan ryhmä, minkä vuoksi se on isossa roolissa lain läpimenon kannalta.
Edellisessä käsittelyssä perustuslakivaliokunta joutui äänestämään lausunnosta.
Perustuslakivaliokunta pyrkii yleensä lausunnoissaan yksimielisyyteen.
– Yksimielisyyteen pyritään viimeiseen asti. Mikäli sitä ei löydy, sittenhän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää, Vestman kommentoi huomisen käsittelyä.
Edellisessä käsittelyssä iso osa perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista katsoi, ettei lakia voida säätää edes poikkeuslakina. Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat kritisoineet lakia myös julkisuudessa.
Muun muassa emeritusprofessori Kaarlo Tuori sanoi HS:n haastattelussa, että oikeusvaltio on Suomessa vaarantunut poikkeuslain käsittelyn ja perustuslakivaliokunnan politisoitumisen seurauksena.
– Pidän perusteettomana, jopa oikeusvaltion arvoa alentavana väitettä, että Suomen suojautuminen vakavalta vaaralta välttämättömien, perustuslain mukaisten toimivaltuuksien avulla uhkaisi oikeusvaltiota. Näin ei ole.
Vestman kiistää myös väitteet siitä, että perustuslakivaliokunta olisi politisoitunut kuluvalla kaudella.
– Pidän tätäkin väitettä perusteettomana. Se ei pidä paikkaansa. Valiokunta ei ole tälläkään kaudella tehnyt yhtäkään ratkaisua vastoin yksimielistä asiantuntijakantaa, vaan on nojannut ratkaisuissaan asiantuntijanäkemyksiin. Valiokunta on tälläkin kaudella perustanut ratkaisunsa perustuslain sanamuotoon, esitöihin ja aiempaan tulkintalinjaansa.
Lue myös: Lindtman: Kaikki ehtomme on täytetty – käännytyslaki palaamassa perustuslakivaliokuntaan
Vestmanin mukaan on sinänsä on varsin tavallista, että perustuslakivaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot eroavat toisistaan sisällöllisesti ja perusteluiltaan, mutta valiokunta on harkinnassaan pitäytynyt asiantuntijalausuntojen puitteissa.
– Lisäksi valiokunta on poliittisesti hyvin jakavissakin kysymyksissä, kuten vastaanottorahan leikkauksissa, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksessa tai maahanmuuttolaeissa päätynyt yksimieliseen näkemykseen.
– Mielestäni tämä on vahva merkki siitä, että valiokunta tekee oikeudellista ja objektiivista arviointia, joka on erossa päivänpoliittisista keskustelusta jakolinjoista.