Julkisuudessa käyty keskustelu niin sanotusta itärajan poikkeuslaista perustuu osin virheellisiin, ja jopa oikeusvaltion arvoa alentaviin väitteisiin, sanoo perustuslakivaliokunnan (Pev) puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) MTV Uutisille.
Vestmanin mukaan poikkeuslain säätäminen ei rikkoisi Suomen perustuslakia.
– Poikkeuslain mahdollisuus nimenomaisesti sisältyy Suomen perustuslakiin. Se osa Suomen perustuslaillista järjestelmää. Tästä asiasta erityisesti on ollut virheellisiä käsityksiä.
Itärajan käännytyslaki on ristiriidassa joidenkin Suomen perustuslain pykälien, kuten palautuskieltoa koskevien pykälien kanssa. Tästä muun muassa perustuslakiasiantuntijat, perustuslakivaliokunta sekä Vestman itse ovat yhtä mieltä.
Samalla perustuslain mukaista on kuitenkin säätää perustuslakiin rajattu poikkeus, eli niin sanottu poikkeuslaki, jolla pykälistä poiketaan väliaikaisesti.
Ehtona on muun muassa, että poikkeuslaki on välttämätön, väliaikainen, ja sen säätämiseen löytyy eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, eli suurempi enemmistö kuin tavallista lakia säädettäessä.
– Virheellinen käsitys on myös se, että poikkeuslaki olisi jonkinlainen avoin valtakirja. Näinhän ei ole.
– Jotta poikkeuslaki voitaisiin säätää, sen tulee täyttää perustuslain esitöissä olevat poikkeuslain kriteerit. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kun tämä poikkeuslaki on välttämätön Suomen kansalliselle turvallisuudelle, ja se on sisällöltään, alueellisesti ja ajallisesti rajattu, niin kriteerit täyttyvät.