Toimittajan kommentti: Turkkilainen ahtauma

Valtuuskunnat ovat rampanneet pitkin kesää ja talvea Turkissa kummastelemassa mistä kiikastaa ja kun Turkki näki, ettei Suomelta ole järjellisesti enää mitään hyötyjä puristettavissa edes hävittäjäkauppojen edistämiseksi Yhdysvalloista, sai presidentti Niinistö Erdoganilta kutsun tulla Ankaraan ottamaan vastaan seremoniallinen Nato-voucher tämän kuun puolivälissä. Erdogan totesi, että Turkin parlamentti tulee ratifioimaan Suomen jäsenyyden sotilasliitossa. 

Lue myös: Turkin parlamentti äänestää Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista tänään iltapäivällä

Suomen Nato-jäsenyys ehti roikkua turkkilaisen kepin nokassa viime vuoden toukokuusta saakka. Itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Ergodan ilmoitti viime keväänä, että Turkki telkeää Suomelta ja Ruotsilta oven sotilasliittoon, koska maat ovat toisaalta liian löysiä terrorismin vastaisissa toimissaan ja toisaalta liian tiukkoja asevientikielloissaan Turkkiin.

Nämä seikat ovat suoraan kytköksissä Turkin vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin kurdien kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat Nato-hankkeineen olleet Turkille helppoja kiristyskohteita, kun maa on ajanut monen rintaman agendaansa kurdiliikkeiden kellistämiseksi. 

Viime päivät ovatkin olleet lähinnä turkkilaisen parlamentarismin omatoimista kohellusta, kun itse asia on ollut jo selvä. Turkin kansanedustuslaitoksen meclisin ulkoasiainvaliokunta leimasi yksimielisesti Suomen ratifioinnin hyväksytyksi viikko sitten ja sen jälkeen Suomi onkin seisoskellut jonossa seuraavalle luukulle, meclisin yleisistuntoon. Tänään vuoronumero oikeuttaa lopulta parlamentin yleisistunnon käsittelylistalle sijanumerolla kolme.

Turkin kansanedustuslaitoksen meclisiin akkreditoituneet turkkilaiset toimittajat ehtivät omien kontaktiensa perusteella ounastella loppusilausta mille päivälle sattuu. Ulkoasianvaliokunnan päätöksen jälkeen mahdollisena Suomi-päivänä nähtiin jo viime lauantai. Maanantaina toimittajat uskalsivat meclisin kaikuvilta käytäviltä veikata MTV Uutisille vahvasti tiistaita sillä varauksella, että ”meillä ei mikään aikataulu täällä parlamentissa ole 100-prosenttisen varma, tiedäthän”. 

Selväksi oli kuitenkin käynyt, että käsittely on nopea ja muodollinen, vailla varsinaista vastahankaa. Torstain toimittajat uskalsivat kertoa käsittelypäiväksi vasta eilen iltapäivällä, kun Erdoganin AK-puolueen varapuheenjohtaja Yılmaz Tunç niin oli heille sanonut.

Lue myös: Unkari tallettaa Suomen ratifiointipaperin Washingtoniin

Turkin parlamentti rutistaa läpi päätöksiä nyt liukuhihnalta, sillä sen työt päättyvät toukokuun parlamentti- ja presidentivaalien vuoksi jo ensi perjantaina, 7. huhtikuuta – tai niin lasketaan tänään. Nato-ratifiointi jäi yhdeksi pykäläksi lukuisten muiden joukkoon, sillä todellisuudessa se ei turkkilaisten mielissä se ei ole niin merkityksellinen asia kuin Suomessa voisi kuvitella. Ennen Suomi-asiaa parlamentti säätää istunnossaan lakeja, jotka tiukentavat ympäristörikoksien rangaistusseuraamuksia.

Turkki pysyy Nato-peukaloruuvinsa kanssa yhä tavoittelemassaan portinvartija-asemassa. Se onnistui erottamaan Suomen ja Ruotsin yhteishankkeen kulkea Natoon koko matkan yhtäjalkaa ja seuraavaksi Ruotsin on Suomen tavoin mahduttauduttava läpi turkkilaisesta parlamenttiahtaumasta. 

Ruotsissa saadaankin jännittää missä vaiheessa vuotta Turkin tuleva parlamentti kahlaa esityslistassaan sen Nato-ratifioinnin kohdalle ja ehtiikö käsittely valmiiksi ennen heinäkuista Naton huippukokousta Vilnassa. Muiden Nato-maiden luoma paine ehtimiselle on merkittävä. 

Ruotsi on petaillut omaa ratifiointiaan minkä voi ja Turkin tyrkkimä uusi tiukempi terrorismilaki on tulossa siellä voimaan kesäkuussa. Suomen päästyä eteenpäin jää Turkin kepin nokkaan nyt Ruotsi yksinään.

Lue myös: MTV Turkissa: Nuorimmat äänestäjät eivät tiedä aikaa ennen Erdoğania ja nyt presidentin kohtalo on heidän käsissään