Rauhoita itsesi, pysähdy miettimään
– Kaikkein tärkeintä on pysyä rauhallisena. Ja jos ei pysy rauhallisena, niin muistaa käyttää aikaa siihen, että saa itsensä rauhoittumaan ja rauhalliseksi, neuvoo Pallastunturin kansallispuiston asiakasneuvoja Mikael Heikkilä.
Eksymistilanteessa tai sitä epäillessä saattaa usein iskeä pieni paniikki. Ihminen voi pohtia, mitä nyt tapahtuu, löydänkö pois.
– Usein järkevä ajattelu alkaa tai ainakin uhkaa mennä aluksi tilttiin. Silloin täytyy vain koettaa pysyä rauhallisena ja pohtia, mitkä merkit ympäristöstä voisivat kertoa olinpaikan. Karttaa ja kompassia apuvälineenä käyttäen voi koettaa päätellä missä on.
Jossain vaiheessa on hyvä tehdä päätös jonkin suunnan valitsemisesta. Jos tietää, että jossain kulkee tie, kannattaa määrätietoisesti suunnata sitä kohti – ennen pitkää se tulee vastaan.
Tarkkaile luonnonmerkkejä
Eksynyt voi suunnistaa hyvin luonnonmerkeistä. Jos liikkeellä sattuu olemaan tähtien näkyessä, määrittää Pohjantähti hyvin pohjoisen suunnan.
– Se löytyy, kun katsoo Otavan kauhaosaa. Kun seuraa ulointa kahta tähteä pystyssä, niin löytyy Pohjantähti, Heikkilä neuvoo.
Metsäalueella puut keskimäärin kasvattavat jykevimmät ja pisimmät oksansa etelän tai lounaan akselille, sillä vuorokausitasolla ne ovat valoisimmat puolet puulle.
– Ja muurahaiset tekevät usein valoisimmalle puolelle pesänsä pisimmän seinän, usein rinne on pisin etelän puolella.
– Kannattaa myös kuunnella ääniä ympäristöstä. Jos jostain kuuluu selvästi autotie tai muuta liikennettä, niin sellaisten selkeiden suuntien seuraaminen saattaa johtaa tielle – tiellä on ihmisiä ja sitten pääsee kommunikoimaan heidän kanssaan varmasti ja selviää missä on.
Hakeudu aukealle tai korkealle paikalle
Eksyneen kannattaa hakeutua mahdollisimman avaralle tai korkealle paikalle. Mikäli näkyvyys riittää, pystyy silloin ympäristöstään paremmin näkemään jotain, mikä määrittäisi ilmansuuntia tai on jotain tuttua – esimerkiksi asutusalueen, maston, järven tai rakennuksen.
Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Tapani Huhtala neuvoo hakeutumaan korkealle, mielellään avoimelle paikalle, josta voi hyvin tähystää.
– Avoimelta alueelta näkyy myös, jos joku muu tulee lentoteitse tai muulta korkealta paikalta tähystämään. Silloin paikalta nähdään hyvin – ja värikkäät vaatteet ja valkoiset esineet ovat hyviä.
Liikkumisessa on kuitenkin syytä kuunnella itseään. On hyvä tuntea, jaksaako liikkua vai tuleeko väsymys nopeasti. Jos voimia on ja valoisaa, kulkea voi.
– Jos yhtään ei tiedä ilmansuunnista, niin kannattaa mennä aina vain alaspäin – koska jos ei muuta, niin aina siellä tulee vihonviimeisenä puro, Huhtala sanoo.
– Ja kun puroa seuraa alaspäin, niin siellä yleensä menee joko joki tai järvi. Järvenrannassa yleensä menee polku ja on kesämökkejä, ja polku vie jollekin talolle tai tilukselle tai tielle, jota kautta pääsee sitten pelastautumaan.
Tutki omaa vointia, soita apua
– Jos ei jaksa kulkea tai ei tiedä voimistaan, ja jos viestivälineet toimivat, niin yksi ja ainoa numero on silloin 112. Sinne kannattaa soittaa ennen kuin se pimeä tulee, on lopen väsynyt ja tajunta alkaa hämärtyä, Huhtala sanoo.
Nykyään eksynyt pystytään hätäkeskuksessa paikantamaan hyvin.
Herätä huomiota tulella ja väreillä
Jos eksynyt epäilee itseään etsittävän, voi hän yrittää herättää huomiota. Kirkkailla väreillä ja tulella voi saada etsijöiden huomion helpommin.
– Tuli ja savu näkyvät kyllä. Jos pitää hallittua nuotiota silloin, kun tietää etsittävän, niin se auttaa, Heikkilä sanoo.
Huhtalan mukaan kosteastakin metsästä löytyy yllättävän hyvin kuivia sytykkeitä.
– Havupuiden juurilta löytyy kuivia kohtia, tuohi syttyy vähän kosteanakin ja havut palaa kyllä saatuaan alkunuotiosta lämmin. Niistä lähtee mukava savu. Muistan elävästä elämästä, että muutaman kerran on savun perusteella etsittävä löydetty.
Huhtala vinkkaa itsensä ilmaisuun myös muovipussin heiluttamisen. Jos retkeilijän täytyy mennä suojaan, voi suojan ulkopuolelle levittää muovipussin keppien varaan.