Kallion Kirkon lauantaisessa Sovinto100-tapahtumassa nousi vahvasti esiin huoli eriarvoisuuden lisääntymisestä. Köyhyydessä kamppailevan, keskustelupaneelissa puhuneen, Anna-Maija Tikkasen mukaan Suomi on tilanteessa, jossa hyväntekeväisyys korvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
– Olen huolissani kahtiajakautumisesta ja siitä, että eri ihmisryhmiä yllytetään toisiaan vastaan. Kun pannaan köyhät tappelemaan keskenään, niin unohtuu ne isot oikeat oleelliset kysymykset, Tikkanen sanoo.
Tikkanen kysyi paneelikeskustelussa muun muassa, että onko esimerkiksi lukio tai musiikki vain varakkaita varten. "Ja saako köyhä yrittää tukea lastaan hänen luontaisten lahjojensa suuntaan vai onko hänellä oikeus valita vain niistä vaihtoehdoista, joita joku on keksinyt sponsoroida?"
– Jos ihmiselle annetaan pikkaisen pelivaraa, joku mahdollisuus, niin jokainen köyhä sijoittaa sen sillä tavalla, että se kasvattaa hyvinvointia niin omassa perheessä kuin ympäristössä, arvioi Tikkanen.
Kelan toiminta ihmetyttää
Mutta millaista Tikkasen oma arki on?
– Viimeinen vuosi on ollut aikamoista taistelua Kelan toimeentulotuen kanssa. Yhtään ainutta kuukautta he eivät ole osanneet tehdä kerralla oikeaa päätöstä. Aina piti pyytää oikaisua. 2-3-4 kertaa samaa päätöstä korjattiin.
Eilen Tikkanen sai jälleen Kelalta viestin.
– He pyysivät jälleen samoja papereita, jotka olen viime tammikuussa toimittanut. Lokakuussa he pyysivät uudelleen ja nyt tammikuussa jälleen. Luulin, että loppuvuodesta se jo selvitettiin. Ja sitten he pyysivät, että minun pitää toimittaa kaikkien lääkkeitteni potilasohjeet. Minä olen ne kaikki jo viime maaliskuussa toimittanut. Se on viisi senttiä paksu pino.
Seuraavaksi Tikkanen yrittää löytää paikan, missä hän voisi tulostaa paperit maksutta.
– Elämä on katastrofia Kelan kanssa. Ja helpotusta ei näy, kertoo Tikkanen.