Toimeentulotuen leikkaukset huolettavat Kelan asiakkaita: ”Nytkö ruvetaan leikkaamaan, kun ei ole harkintaa?”

– Kyllä nämä ovat olleet hyvin harvinaisia juuri siitä syystä, että asiakkaat tunnetaan ja heidät tilanteet tunnetaan. Yleensä pyritään menemään eteenpäin toisilla keinoilla, mutta Kelan puolella tilanne voi olla toinen, kertoo kuntayhtymä Soiten palveluneuvoja Suvi Nissilä.

Periaatteessa kunta on voinut leikata toimeentulotukea ensin 20 prosenttia ja sen jälkeen vielä nostaa leikkurin 40 prosenttiin, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta työtä, opiskelupaikkaa tai ei halua osallistua mihinkään aktivointitoimiin. Sama lakiin kirjattu oikeus on nyt Kelalla, jossa ei vielä osata arvioida leikkurin käyttöönottoa.

– Riippuu tapauskohtaisesti siitä, kuinka asiakkaat sitten toimivat, että tuleeko näitä enemmän vai vähemmän. Tämä jää vielä nähtäväksi. Sanoisin, että asiakkaat eivät nyt jää unohduksiin tai pimentoon, vaan heitä aktivoidaan, sanoo Kelan toimeentulotuen päällikkö Tomi Ståhl.

Toisaalta hyvä, toisaalta huono

Työttömien ruuanjakelupisteellä asia on jo tuttu ja siitä on keskusteltu. Yleinen ilmapiiri on sen suuntainen, että leikkuria ei pitäisi käyttää.

– Nytkö ruvetaan leikkaamaan, kun ei ole harkintaa? Mutta yleensä ihmisellä on joku syy, terveydellinen tai joku muu, jos hän ei halua tai pysty työhön menemään, sanoo nimettömänä pysyttelevä ruuan hakija.

Todellisuudessa leikkuria ei voi ottaa käyttöön, jos ihmisellä on esimerkiksi terveydellinen syy pysyä poissa työmarkkinoilta tai aktivointitoimenpiteistä. Kaikilla ei perusteltua syytä ole.

– Siinä mielessä sanoisin, että olen oikeasti tyytyväinen siitä, että joku tarkkailee meidän juttuja. Muutenhan me veltostutaan kokonaan, sanoo ruuanjakelusta vastaava Markku Hietanen.

THL:n tutkija Jouko Karjalainen tietää, että mahdollisuutta toimeentulotuen leikkaukseen ei ole kunnissa juurikaan käytetty. Käytännössä puhutaan 20-40 prosentin leikkauksesta noin 0,5 prosentin määrässä toimneetulotukiasiakkaita.

– Varsin vähän sitä on käytetty. Jonkin verran päätöksiä on tehty, mutta yleensä henkilö ohjataan sosiaalityöntekijän luokse ja valtaosa päätöksistä perutaan, tietää tutkija Jouko Karjalainen.

Hän seuraa myös mielenkiinnolla, mitä leikkauksille tapahtuu Kelassa.

– Se on kiinnostavaa nähdä. Yksi tämän uudistuksen etuja on, että nämä asiat tulevat näkyville, sillä tähän saakka olemme saaneet kunnista hyvin huonosti tietoa näistä päätöksistä, sanoo Karjalainen.

Valituksia kuntiin?

Käytäntö saattaa muuttua sellaiseksi, että Kela tekee päätöksen toimeentulotuen leikkauksesta, jos henkilö toistuvasti kieltäytyy tarjotuista töistä ja toimenpiteistä. Sen jälkeen asiakas voi kääntyä kunnan puoleen ja hakea sieltä harkinnanvaraista toimeentulotukea. Kuitenkaan kunta ei voi kävellä Kelan päätöksen yli samoilla perusteilla.

– Joka tapauksessa tulee aina harkita sitä, että toimeentulotuen leikkaus oikeasti vie asiakasta eteenpäin ja pohtia mitä sillä saavutetaan, jos perusosaa leikataan, sanoo Karjalainen.

Näin Kelakin aikoo tehdä.

– Meilläkin käydään keskusteluja ja käytetään harkintaa. Senkin jälkeen asiakas voi itse kääntyä kunnan sosiaalitoimen puoleen ja hakea sitä täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos hän katsoo että päätös on kohtuuton, sanoo Kelan Tomi Ståhl.

Kunnan luukulla on nyt jatkuva ruuhka, sillä Kelan päätöksiin tyytymättömiä ihmisiä saapuu sinne hakemaan harkinnanvaraista apua. Asialla on myös Kerttu Perälahti, joka olisi tarvinnut apua sähkölaskun maksuun.

– Kelassa se on ihan pelkkää matematiikkaa. Siellä on joku laskelma tehty ja sen mukaan mennään, näpytellään numerot ja sitä rataa. Ei siellä ketään ihmistä kohdata, vaan katsotaan vain kylmiä lukuja.

Ruuanjakelujonossa Kela saa myös kiitosta.

– Nytkin tuli kolmen kuukauden päätös kerralla ja lääkkeisiin maksusitoumus, joka on paljon yksinkertaisempi kuin ennen kunnan kautta. Ja kaikki tulee nyt yhdeltä luukulta, se on hyvä, kiittelee Anne Marita Ruuska.

Toimeentulotuen leikkaukset puhuttavat asiakkaita, vaikka toistaiseksi niistä ei ole suuria uutisia kuultu.

– Toivotaan nyt, että se on vain sellainen pelkoskenaario. Ei anneta niiden toteutua, pidetään ääntä, sanoo Perälahti.