Kelalle kovaa kritiikkiä toimeentulotukipäätöksistä – "Yksinhuoltajavanhempi voi joutua miettimään, että kumpi tässä syö – lapset vai minä itse?"

3:04
Ylin laillisuusvalvoja kritisoi kovin sanoin Kelan toimeentulotukipäätöksiä.

"Ihmisillä on hätä joka ikisestä sentistä." Näin tilannetta kuvaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamies. Toimeentulotuki on kaikista etuisuuksista se viimesijaisin. Ja kantelujen määrän arvioidaan olevan jälleen kasvussa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa arvioidaan, että kanteluja tulee tämän vuoden aikana vajaa 450, kun viime vuonna niitä tuli vajaa 400. Nykyinen järjestelmä ei ole kaikilta osin onnistunut, Räty toteaa. 

– Tänä vuonna on tullut vireille yli 200 kantelua, kertoo esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. 

Lääkkeet, asumiskustannukset, viiveet, huolimattomuus

Mistä kannellaan?

– Alkuvuodesta oli viivästyskanteluita, edelleen on osin kanteluita huolimattomasta ja puutteellisesta käsittelystä, asumismenoihin liittyviä eli siitä, mikä on kohtuullinen asumisen vuokran taso, lisäksi lääkemenoissa on yhä ongelmia. Esimerkiksi adhd-lääkkeitä ja eräitä kilpirauhaslääkkeitä syynätään tarkemmin.

– Ja nyt korona-aikana on tullut se, että ihmiset eivät pääse asioimaan Kelassa. Laissa on säädetty määräaika, että seitsemässä päivässä pitää päästä keskustelemaan Kelan virkailijan kanssa. Tämä ei ole välttämättä toteutunut. 

Noin joka kuudes kantelu on todettu aiheelliseksi. Kantelujen määrä on ollut laskussa 2017 huippuvuoden jälkeen, jolloin perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan. Täydentävä ja ehkäisevä tuki haetaan yhä suoraan kunnista.

Edessä saattaa olla "kanteluryöppy"

Tälle vuodelle Räty kuitenkin arvioi kantelumäärän nousevan vajaaseen neljään ja puoleen sataan eli viime vuotta korkeammalle tasolle. Tämän lisäksi korona voi tehdä oman lisänsä.

– Tietysti tämä korona-aika voi aiheuttaa sen, että tässä tulee kanteluryöppy. Osa Kelan toimipisteistä on suljettu ja se merkitsee asiakkaille ongelmia, koska esimerkiksi kiireellinen toimeentulotukihakemus pitää laittaa vireille joko puhelimella tai käymällä toimistossa.

– Jos toimistot ovat kiinni ja kantelujen mukaan uhelinpalvelut eivät sujuvasti toimi, se merkitsee näille ihmisille sitä, että he eivät saa hakemuksia vireille kuin pitkällä jonottamisella. Pitää myös muistaa, että osalla ihmisillä ei ole nettiä tai puhelinta käytössä.

"Ihmisillä on hätä joka ikisestä sentistä"

Mitä se kertoo tilanteesta, että kanteluita arvioidaan tulevan enemmän kuin viime vuonna?

– Toimeentulotuki on viimesijainen tuen muoto. Se merkitsee sitä, että ihmisillä on hätä joka ikisestä sentistä. Jos olet yksinhuoltajavanhempi, niin siinä voi olla vaikea tilanne, kun rahat ovat loppu, että kumpi tässä syö – lapset vai minä itse?

– Joskus ihmiset joutuu valitsemaan niin, että he maksavat asumismenot eli vuokran, että eivät joudu kämpästä ulos. 

– Jos Kelan päätöksenteko ei toimi tai Kela ja kunta heittelee sitä hakemusta keskenään, on ihan selvää, että ihmiset kantelevat valvovalle viranomaiselle, joita tällä hetkellä on vain kaksi eli oikeusasiamies ja oikeuskansleri ja käytännössä ne kantelut tulevat oikeusasiamiehelle.

"Lainsäädäntö on puutteellista"

Onko Kela epäonnistunut?

– Voi sanoa, että lainsäädäntö on puutteellista. Silloin, kun toimeentulotukilainsäädäntöä säädettiin, sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Kelan ja kunnan välinen yhteistyö pitää saada toimimaan. No se ei toimi riittävän hyvin.

– Ja pitää muistaa, että toimeentulotuki sisältää harkintaa. Se ei ole pelkästään matemaattinen suure, että lasketaan tulot miinus menot, vaan siihen sisältyy aina sitä yksilön olosuhteiden harkintaa ja tätä Kela ei ole pystynyt riittävän hyvin tekemään. On tässä hyviäkin asioita. He, joilla on pelkkä rahan tarve, saavat kyllä päätökset Kelalta.

"Selkeitä puutteita päätöksenteossa ja hakemusten käsittelyssä"

Räty huomauttaa, että asiakas saattaa saada Kelassa asiansa ratkaisijaksi joka kerta eri käsittelijän. Kanslian mukaan hakemusten käsittelyssä on ilmennyt selkeitä puutteita. 

– Kantelujen perusteella hakemusten käsittely on ollut puutteellista ja jos nyt en sano huonoa, niin huolimatonta. Eli siellä on selkeitä puutteita päätöksenteossa ja hakemusten käsittelyssä. Niissä on aika usein se, että kaikkia asioita ei ole käsitelty tai asiakas joutuu toimittamaan sellaista uutta lisäselvitystä, joka on jo aikaisemmin toimitettu Kelalle ja tämä viivästyttää käsittelyaikoja. 

– Olemme miettineet, mistä tämä johtuu ja se vahvistui, kun VTV teki selvityksen. Kelassa käsittelijät vaihtuvat aina. Asiakkaalle ei ole se sama käsittelijä, niin kuin kunnan sosiaalitoimistossa aina. Siellä on ilmeisesti määritelty läpimenoaika eli kuinka paljon aikaa voi käyttää yhteen hakemuksen käsittelyyn. Tämä johtaa siihen, että ihmisten asioihin ei pystytä perehtymään niin hyvin kuin aikaisemmin kunnissa ja tämä johtaa toistuviin virheisiin.

"Kantelujen aiheet toistuvat vuodesta toiseen"

Räty kertoo kuntien kertoneen, että he ovat joutuneet myöntämään sellaistakin toimeentulotukea, joka kuuluisi oikeasti Kelalle. 

– Siinä ei ole mitään järkeä, että ihminen joutuu asioimaan sen takia, että Kela ei ole jotain suostunut myöntämään ja kunnassa myönnetään ja katsotaan, että tämä onkin perustoimeentulotukeen kuuluvaa. 

– Mutta sitten se on vielä vaikeampaa, jos molemmat viranomaiset sanoo, että ei kuulu minulle, vaan tuolle toiselle ja näinkin on tapahtunut. 

Räydyn mukaa Kela on osin muuttanut ohjeistustaan oikeusasiamiehen antamien ratkaisujen johdosta.

– Toisaalta kantelujen aiheet toistuvat vuodesta toiseen ja ne koskevat aika usein hakemusten puutteellista käsittelyä ja käsittelyn viivästymistä. Viivästymisen osalta tilanne on korjaantunut aika hyväksi. Kela perustaa päätöksensä omaan ohjeistukseensa, joka ei ole ehkä aina seurannut oikeusasiamiehen ja tuomioistuinten ratkaisuja.

Räty: Kelan ja kuntien välinen yhteistyö ei toimi

Oikeusasiamiehen kansliassa ollaan erityisen huolissaan siitä, saavatko ne ihmiset sosiaalityön apua, joille pelkkä rahallinen tuki ei riitä.

– Asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalityötä, eivät välttämät sitä saa. He joutuvat asioimaan kahdella eri luukulla, ensin Kelassa ja vasta sen jälkeen "sossussa". Toimeentulotuki on perinteisesti ollut sosiaalityön väline eli se ei ole pelkkää rahan jakoa, vaan siihen liittyy ihmisen ja perheen sosiaalisen tilanteen selvittämistä. Tämä tässä on vähän hukattu.

Millä tavalla hukattu?

– Sitä sosiaalityötä ei enää päästä tekemään. Silloin, kun tämä oli kunnalla, niin sosiaalityöntekijä pystyi nappaamaan asiakkaan heti ja selvittämään laajemmin asiakkaan ja perheen tilannetta. Nyt näin ei välttämättä tapahdu.

Mikä yhteistyössä on vaikeaa?

– Se tieto Kelasta ei tule kuntiin riittävällä tavalla, tai jos se tulee, se tulee viiveellä. Kunnat ovat joutuneet järjestämään etsivää sosiaalityötä, esimerkiksi Helsingissä, juuri sen takia, että niitä asiakkaita ei saada heti kohdattua, että voitaisiin aloittaa sosiaalihuollon tarpeen selvitys. 

Ongelmat voivat kertaantua

Mitä se tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta, jos tarvitsemaansa sosiaalityötä ei saa?

– Se aiheuttaa ongelmien kertaantumisen. Esimerkiksi nuori voisi tarvita apua toimeentulonsa lisäksi työnhaussa ja työllistymisessä. Aiemmin sosiaalityössä tehtiin yhdessä nuoren kanssa vaikkapa niitä hakemuksia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat kertaantua. Tai esimerkiksi lapsiperheet eivät hae riittävän ajoissa apua.

– Uskon, että tämä tulee rahallisesti kalliimmaksi, mutta siellä voi olla inhimillisiä tragedioita ja sehän se kauheampi asia.

Ministeriössä työryhmä on aloittamassa työtään tilanteen kehittämiseksi.

– Toimeentulotuki edellyttää lainsäädännön muutoksia. Se on selvää, että paluuta entiseen ei enää ole. Tässä on tehty niin massiivisia investointeja. Mutta kyllä Kelan ja kunnan yhteistyötä voidaan ihan pykälätasolla kehittää.

– Ehkä voisi miettiä sitä, että kunnat ja Kela tekevät sillä tavalla yhteistyötä, että toimipiste olisi samassa paikassa, jolloin voitaisi suurin piirtein ovi avata ja sanoa, että nyt tässä olisi sosiaalityön tarvetta. 

Asumismenoja syytä pohtia

Lisäksi Räty pyytää kiinnittämään huomiota toimeentulotuen eri muorojen sisältöön.

– Kela myöntää perustoimeentulotuen ja kunta myöntää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Sitä voisi miettiä, mikä on perustoimeentulototukea ja mikä on täydentävää. Esimerkiksi asumismenot ovat sellainen, josta tulee paljonkin kanteluita. Voisi miettiä sitä, kumman viranomaisen ratkaistavana ne olisivat. 

Asiantuntija huomauttaa, että nykyisistä puutteista huolimatta kahden luukun järjestelmää ei ole syytä muuttaa esimerkiksi niin, että Kela hoitaisi kaiken toimeentulotuen.

– Se on ihan mahdoton ajatus, koska toimeentulotukeen liittyy vahvasti sosiaalityö ja sitä Kela ei pysty tekemään. 

Räty muistuttaa, että Kela-siirto on tuonut myös paljon hyvää.

– Toimeentulotuen vajaakäyttö on joltain osin poistunut. Ihmiset osaavat hakea Kelasta ja Kela on neutraalimpi. 

"Valittaminen kannattaa aina"

Räty muistuttaa, että Kelan päätöksistä kannattaa valittaa.

– Valittaminen kannattaa aina. Valittaminen on ensisijainen, vapaamuotoinen ja maksuton tapa saada päätökseen muutosta. Se kannattaa aina tehdä, koska jos päätökset eivät muutu oikaisuvaatimuskeskuksessa, niin ne voivat muuttua hallinto-oikeudessa. Mitä enemmän hallinto-oikeuden päätöksiä tulee, sitä selkeämpi linja tulee siitä, että minkälaisista asioista nämä valitukset on tehty. 

Kysytään loppuun vielä tulevaisuudesta. Miltä näyttää toimeentulotuen tarve lähivuosina?

– Jos näitä ensisijaisten etuisuuksien tasoa ei korjata, niin toimeentulotuen tarve tulee kyllä lisääntymään. Nyt varsinkin, kun korona-aika on aiheuttanut ihmisten työpaikkojen menetyksiä. Edessä voi olla inhimillinen hätä, arvioi Räty. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja