Suomen kauneimmat – missivuodet 1931–2000 -kirjan kirjoittaja Timo T. A. Mikkonen kertoo, mitkä ominaisuudet määräävät suomalaiskaunotarten kansainvälisen menestyksen. Ja onko missin kotipaikalla merkitystä menestykseen?
– Miss Suomi -kilpailujen voittajat tulevat kaikkialta Suomesta Rovaniemeltä Helsinkiin. Äidin ja isän antamat geenit, kotikasvatus ja kasvuympäristö ovat silti tärkeimmät lähtökohdat menestykselle, kertoo Timo T. A. Mikkonen.
Syitä siihen, miksi tietyistä kaupungeista ja tietyiltä alueilta tulee paljon missejä, on Mikkosen mukaan monia.
– Tosin etenkin rannikkoseuduilla tulee usein vastaan toinen toistaan näyttävämpiä nuoria daameja. Liekö heissä samaa viikinkiverta, jota näkee myös Viron puolella katukuvassa. Sutjakka varsi, ja usein vaaleus, erottuvat edukseen, sanoo Mikkonen.
Porvoo pursuaa kaunottaria
Missimenestys innostaa myös uusia sukupolvia osallistumaan.
Mikkonen muistuttaa, että Porvoosta on tullut monta ykkösmissiä Muhoksen Suomen neito Armi Kuuselasta alkaen, joka kävi kuuluisaa Porvoon naisopistoa. Armi kruunattiiin ensimmäiseksi maailmankaikkeuden kauneimmaksi naiseksi vuonna 1952.
– Porvoosta ovat ponnistaneet huipulle useat kaunottaret, kuten mm. iskelmästäkin tuttu "Pikku neiti porvoolainen" Miss Suomi 1965 Virpi Miettinen. Tosin Virpin taustalla ovat myös karjalaiset sukujuuret. Äiti Eilahan on Viipurin tyttöjä, täsmentää Mikkonen.
– Vuoden 1977 Miss Suomi Armi Aavikko oli myös lapsuudessaan pikku neiti porvoolainen ennen muuttoa Helsinkiin. Porvoon missejä ovat myös Miss Suomi 1988 Nina Björnström, Suomen neito (1993) ja valokuvamalli Janina Fry (o.s. Frostell), vuoden 1995 2. perintöprinsessaksi valittu, mutta sitten diskattu Carmen Mäkinen, vuoden 1999 Miss Suomi Vanessa Kurri (o.s. Forsman) sekä vuoden 2005 Miss Suomi Hanna Ek.
Mikkonen muistuttaa, että suuremmistakin kaupungeista, kuten Turusta ja Helsingistä on tullut monia missejä. Mallitoimiston johtaja Marjo Sjöroosin aktiivinen missien metsästys Turun suunnalla on Mikkosen mukaan näkynyt.
– Lola Odusoga kohosi jopa Miss Universum -palkintokorokkeelle 1996, Mikkonen lisää.
Sisarusparvi valloitti sydämiä 60-luvulla
Myös Tampereelta tuli 1960-luvulla "missitulosta". Östringin sisarussarjasta tuli neljä missiä.
– Isosisko Heli Heiskala voitti Messuhallissa jo vuonna 1960. Hän ei vain koskaan tehnyt Miss Suomi -sopimusta. Nuorempi Maila nousi palkintopallille vuonna 1964 ja Esti vuonna 1965. Satu Östringistä tuli sitten Miss Suomi 1966. Hän on yksi kaikkein näyttävimmistä ja kansainvälisesti menestyneimmistä Suomi-misseistä, Mikkonen kertoo.
Suomesta löytyy monta karismaattista missiä
Mikkosen mukaan maailmalla menestyminen vaatii missiedustajalta näkyvyyttä, kypsyyttä, luokkaa ja karismaa. Tällaisia suomalaisnaisia Mikkonen pystyy nimeämään monia.
– Miss Universumit Armi Kuusela ja Anne Pohtamo sekä Miss Maailma Marita Lindahl ovat juuri sellaisia henkilöitä.
– Oman lukunsa missitaivaalla muodostavat 50-luvun Suomen neidot Lenita Airisto ja Teija Sopanen, vuoden 1958 Miss Suomi, tamperelainen Pirkko Mannola sekä vuoden 1976 Miss Eurooppa, turkulaissyntyinen Riitta Väisänen. Heillä jos keillä on ollut niin kansansuosiota kuin missikestävyyttäkin vuosikymmenestä toiseen.
Ehdotonta suosikkia Mikkosella ei ole vaan Suomen Miss Universumit ja Miss Maailma kuuluvat kärkipäähän.
– Ei todellisia kaunottaria voi kuin ihailla. Ei heitä voi asettaa toistensa edelle.
Kuvat: Lehtikuva
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Miksi Suomessa ei ole vielä seniorimissikisoja, Eino Makunen?