Tietoisuus-guru Deepak Chopra: Jos koko elämäsi koostuu unelmoinnista, et ole oikeasti elänyt

Vähentynyt sydämen vajaatoiminta. Alentunut verenpaine. Vähentynyt masennus, vähentynyt unettomuus. Alentunut kolesteroli.

Meditoinnin, mindfulnessin ja tietoisuuden hyödyistä on myös useita tieteellisiä tutkimuksia.

– Olen kiinnostunut itsetietoisuudesta. Mindfulness ja meditoiminen ovat vain portti ymmärrykseen. Kun ihminen tulee tietoiseksi itsestään, hän tekee spontaanisti päätöksiä, jotka ovat hyväksi hänen terveydelleen, sekä hänelle sosiaalisesti, taloudellisesti, yhteisöllisesti, uran kannalta tai hengellisesti, Deepak Chopra sanoo.

Chopra on amerikkalainen, Intiassa syntynyt lääkäri ja vaihtoehtolääketieteen pioneeri. Hän on päässyt esimerkiksi The World Postin ja The Huffington Postin maailmanlaajuisessa verkkokyselyssä maailman vaikutusvaltaisimpien ajattelijoiden joukkoon sijalle 40; lääketieteen vaikutusvaltaisimpien listassa hän oli ykkönen.

Chopra on kirjoittanut yli 80 kirjaa, joista on suomennettu esimerkiksi Sielukas johtaminen, Superaivot ja Varjominä.

Tietoisuuden vaikutus geeneihin

Kliinisiä tutkimuksia on tehty esimerkiksi tietoisuuden vaikutuksesta elämänlaatuun.

– Parempaa unta, parempia syömätottumuksia, rauhallisuutta, vähemmän stressiä, matalampi verenpaine, vähemmän tulehduksia kehossa, Chopra listaa tutkimusten tuloksia.

Mindfulnessin vaikutuksia esimerkiksi aikuisen AD/HD:n hallinnassa on tutkittu, samoin meditaation ja stressin vähentämisen vaikutuksia syövän esiintyvyyteen. Kehossamme asuu paljon bakteereja, joiden reaktioita meditaatioon ja tietoisuuteen tutkitaan.

Eräässä vuoden 2014 tutkimuksessa selvisi, että meditointi- ja hengitystekniikkakoulutuksen saaneet henkilöt saattoivat itse vaikuttaa siihen, miten heidän kehonsa reagoi tulehdukseen

Chopran mukaan tutkimuksia ilmaantuu jatkuvasti lisää, ja esimerkiksi tietoisuuden vaikutus geeneihin on kiinnostava aihe. Uusia tutkimuksia tehdään esimerkiksi epigenetiikasta ja aivojen neuroplastisuudesta. Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa jälkeläiselle ilman, että tieto on osa DNA:ta tai RNA:ta. Neuroplastisuus puolestaan merkitsee yksinkertaistettuna aivojen kykyä muuntua tekojen, ympäristön tai käytöksen vuoksi.

– Genetiikkaa tutkitaan parhaillaan. On geenejä, jotka auttavat kehon itsesäätelyssä ja luovat tasapainoa. Toiset geenit aiheuttavat epätoivottuja tulehduksia kehossa, Chopra selittää.

Chopran mukaan kaikki hyvinvoinnin osa-alueet määrittyvät sen mukaan, miten tietoinen ihminen on itsestään.

– Tietoisuus on hyvin laaja aihe, johon kuuluvat tietoisuus kehosta ja henkisestä tilasta, johon puolestaan kuuluvat esimerkiksi ajatukset, tunteet, halut ja erilaiset tuntemukset. Tietoisuutta on myös tietoisuus siitä, mitä kehon sisällä tapahtuu, Chopra kuvailee.

"Hänen mielensä on tyyni"

Tietoisuuteen liittyy myös ymmärrys omasta suhteesta muihin ihmisiin, tietoisuus maapallosta ja sen ekosysteemeistä, planeetasta ja lopulta tietoisuus tietoisuudesta.

– Kyseessä on suuri aihe, ja ihmiset ovat erilaisissa kehityksen vaiheissa sen suhteen.

Niin – erilaisissa kehityksen vaiheissa. Toisinaan tuntuu, että jotkut eivät halua olla tietoisuuden suhteen missään vaiheessa.

Meditointia ja mindfulnessia pidetään joskus pienen piirin new age -höpötyksenä. Meditointi, hippien höpötyksiä! Mitä Chopra sanoisi ihmiselle, joka ajattelee näin?

– Toivottaisin tällaiselle ihmiselle onnea omassa, pienessä olemassaolon kuplassaan, joka on jo vanhanaikainen.

Kun ihminen tulee tietoiseksi itsestään, hän kokee vähemmän stressiä, ja enemmän tietoisuutta nykyhetkestä.

– Muisti terävöityy, mutta ihminen ei ole muistojensa uhri. Tietoisen ihmisen ihmissuhteissa on vähemmän melodraamaa: hän elää rauhanomaisesti ja kokee rakkautta, iloa ja myötätuntoa. Hänen mielensä on tyyni, Chopra kuvaa.

Jos ihminen on syvällä tietoisuudessa, hän saattaa saada kokemuksen synkroniteetista – siis siitä, miten monia merkityksellisiä asioita tapahtuu yhtä aikaa. Tietoinen ihminen saa myös kokemuksia merkityksellisestä olemassaolosta; hänen olemisensa on kevyttä, ja hän on avoin erilaisille mahdollisuuksille.

– Tätä ihmiset usein kutsuvat hyväksi tuuriksi, Chopra kuvaa.

– Äärimmäinen esimerkki tietoisuudesta on tietysti kuolemanpelon katoaminen.

Tulevaisuus, päättymätön horisontti

Tietoisuus hetkestä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteleminen tai unelmointi pitäisi lopettaa.

– Ei unelmointi ole paha asia, mutta jos koko elämäsi on unelmointia, et ole elänyt elämääsi. Olet käyttänyt elämäsi unelmoiden. Jos haluat nauttia elämästäsi, sinun täytyy olla läsnä sille. Muuten kuljet unelmissa. Sana itsessäänkin kertoo, että kyse on unesta, Chopra sanoo.

Entäs ne elämän hetket, joista olisi mieluiten poissa? Miksi minun pitäisi hyväksyä käsillä oleva hetki ja jopa syleillä sitä, jos jotakin kamalaa tapahtuu?

– Jos sinut ryöstetään tai kimppuusi hyökätään, kehollasi on tilanteeseen luontainen vastine: joko taistelet tai pakenet. Vastine soveltuu tilanteeseen ja takaa henkiinjäämisen. Suuri osa ihmisistä kuitenkin elää 99 prosenttia elämästään jossakin muussa kuin tällaisessa tilanteessa. Selviytymisemme ei ole koko ajan vaarassa, Chopra kuvaa.

– Jotta voisimme maistaa kaikki elämän maut, meidän täytyy olla läsnä elämälle. Nauttia siitä sen sijaan, että fantasioimme tulevaisuudesta. Tulevaisuus on aina päättymätön horisontti, ja jos unemasi toteutuu, et luultavasti ole läsnä sille. Mikä järki siinä on?

Deepak Chopran yleisöluento 11.6.2015 Helsingissä. Lisätietoa: uskallainnostua.fi

Osittaiset lähteet: Meditaatio.org, Immunitytales.com, Youtube.com, Ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Lue lisää:
– Self-Directed Biological Transformation Initiative (SBTI)
– Relaxation response immediately alters gene expression tied to inflammation, metabolism and insulin
– Meditation and Health: The Search for Mechanisms of Action
– Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?

Juttua korjattu 18.5.2015 klo 9:47: lisätty linkkejä tutkimuksiin