Tiesitkö: Stressi voi aiheuttaa äänien kuulemista

Sokrates, Mooses, Muhammed, Jean d'Arc, CarlJung, AnthonyHopkins ja Gandhi. Kaikki he ovat kuulleet ääniä.

Tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia ihmisistä kuulee äänen tai ääniä ainakin kerran elämässään. Äänien kuuleminen tuo usein mieleen psyykkisen sairauden, mutta psykiatrista hoitoa tarvitsee vain yksi kolmesta ääniä kuulevasta.

Äänien laukaisijana toimii yleensä jokin traumaattinen tapahtuma, kuten vaikea ruumiillinen sairaus, läheisen kuolema, tärkeän ihmissuhteen katkeaminen, päihteiden käyttö tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös yllättävä työpaikan menetys ja pitkä yksinolo voivat aiheuttaa äänien kuulemista.

– Lyhytaikainen stressi voi myös aiheuttaa äänien kuulemista, mutta pitkäaikainen tekee siitä pahempaa. Jos stressiä tulee paljon, äänet voivat lisääntyä, kertoo SamiJuntunen, puheenjohtaja Suomen moniääniset ry:stä.

Moniääniset on valtakunnallinen ääniä kuulevien ihmisten yhdistys, joka tarjoaa tietoa ja tukea.

Diagnoosi voi olla masennus

Ääniä voi olla yksi tai useita, ja niitä voi kuulua jatkuvasti tai harvoin. Äänet voivat olla jonkun tutun ääntä tai tunnistamattomia, kovaäänisiä tai hiljaisia, mukavia tai ilkeitä. Juntusen mukaan kuka tahansa voi kuulla ääniä esimerkiksi suuren surun vuoksi.

– Kun käsitellään surua, jopa puolet ihmisistä on kuullut puolison tai läheisen äänen kuoleman jälkeen. Kahdesta neljään prosenttia ihmisistä voi kuulla ääniä päivittäin muutenkin.

Ääniä kuulevien potilaiden aivotoimintaa tutkittaessa on havaittu, että aivojen kuuloalue reagoi ääniin samalla tavalla kuin "oikeisiin" ääniin. Ensimmäinen reaktio äänien kuulemiseen voi olla uskomus siitä, että on tullut hulluksi.

– Ensimmäinen reaktio on yleensä hyvinkin vahva. Jos yhtäkkiä kuulee ääniä, siihen ei osaa suhtautua. Suhtautumaan oppiminen vaatii oman aikansa, Juntunen toteaa.

Äänien kanssa voi tulla toimeen ja elää aivan tavallista elämää. Asian käsittelemiseen kannattaa kuitenkin varata aikaa.

– Hoito on tarpeen, jos äänet ovat uhkaavia tai kehottavat vahingoittamaan itseä tai muita. Lääkehoitoja on, esimerkiksi skitsofrenian hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Lääkitys vaihtelee sen mukaan, minkä diagnoosin saa, Juntunen toteaa.

– Myös masennus voi olla diagnoosina, jos äänet masentavat eikä ihminen tunnista ajatuksiaan omikseen. Se voi olla äänten kuulemista.

Juntunen kehottaa tekemään pieniä testejä: jos äänet käskevät tekemään jotain, voi olla tottelematta ja katsoa, tapahtuuko mitään. Jos äänet väittävät jotakin, voi tutkia, onko väite totta. Näin voi huomata äänien valehtelevan.

Loppuvatko äänet koskaan?

Juntusen mukaan ennakkoluulot ääniä kuulevia kohtaan ovat alkaneet vähentyä.

– Itse en ole ennakkoluuloihin hirveästi törmännyt. Ennakkoluulot ovat ennakkoasenteita, kun ei tiedetä asioista. Sitten, kun annetaan tietoa, ihmiset avartuvat. He eivät välttämättä tiedä tästä, koska aihe on ollut pitkään tabu, Juntunen kuvaa.

– Ihmiset suhtautuvat nykyisin paljon positiivisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Monella on mielenterveysongelmia. Se auttaa, että tietoa on ja tiedetään, että myös apua on. Ihmiset eivät pelästy niin helposti, vaan ohjaavat vertaistuen ja avun piiriin.

Jos kuulee ääniä, asiasta kannattaa puhua jonkun kanssa. Vertaisryhmistä saa tukea ja perspektiiviä asiaan. Ryhmien toiminta perustuu luottamuksellisuuteen.

– Soita vertaispuhelimeen tai käy vertaistukiryhmässä. Ei ehdottomasti kannata jäädä yksin, vaan jakaa tieto jonkun kanssa. On monia, jotka osaavat neuvoa, mitä tehdä, Juntunen opastaa.

Loppuvatko äänet koskaan?

– Osalla loppuvat, mutta osalla ne kestävät läpi elämän. Se vaihtelee yksilökohtaisesti.

"Jotta pystyy hallitsemaan ääniä, täytyy pystyä puhumaan niistä. Ensin on opittava hyväksymään äänet, sitten kertomaan niistä. Seuraava askel on oppia tulemaan toimeen niiden kanssa. Sitten on vielä opittava tajuamaan mitä äänet haluavat viestittää."

Lisätietoa: moniaaniset.fi. Kursivoitu teksti moniaaniset.fistä.

Lue myös:

Hiv-positiivisen tarina: Pelkään sairauden paljastumista

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi