Värejä on käytetty parantamiseen jo muinaisen Egyptin ajoista alkaen. Nykyään värien merkitys ihmisen terveyteen on tieteellisesti todistettu tosiasia, Maikkarin Helmi-sivuston artikkeli kertoo.
Väärä valaistus ja väri voivat aiheuttaa välillisiä vaikutuksia: päänsärkyä, väsymystä, ruokahalun puutetta, työhön kyllästymistä, silmäsairauksia tai hermostuneisuutta.
Myös värien psykologinen vaikutus ihmiseen on suuri, ja värejä voidaankin käyttää hyödyksi monissa tilanteissa. On kuitenkin tunnettava värien luonne ja osattava käyttää niitä oikein, muuten värin positiivinen vaikutus voi kumoutua - tai muuttua jopa negatiiviseksi.
Väri on valon aiheuttama näköaistimus, jota ei ole olemassa muualla kuin elävien olentojen hermojärjestelmässä. Valo taas on sähkömagneettista säteilyä, jonka eri laadut poikkeavat toisistaan vain aallonpituuksiensa suhteen.
Kun päivänvalossa näemme jonkun pinnan vaikkapa sinisenä, tarkoittaa se, että ko. pinta on imenyt itseensä kaikki muut päivänvalon värit, paitsi sinisen, joka näkyy meille heijastumisen vaikutuksesta sinisenä. Pinta, joka heijastaa kaiken takaisin on valkoinen, ja pinta, joka imee kaiken valon on musta. Käytännössä väriksi sanotaan siis sitä ainetta, josta aistimuksen aiheuttama valo saapuu silmäämme.
Varo inhovärejä
Terve ihminen pitää useimmista väreistä. Psyykkiset ja fyysiset ongelmat nostavat joitakin värejä toisten edelle. Uupunut valitsee mieluiten punaisen eri sävyjä. Lepoa ja elpymistä kaipaava tarttuu kiinni siniseen. Masentunut taas tarvitsee keltaista ja kullanväriä toipuakseen. On myös värejä, joita suurin osa ihmisistä vierastaa tai ei voi sietää.
