Tiedustelulakia valmistelleet työryhmät julkistavat tänään ehdotuksensa ministereille.
Tekeillä oleva laki helpottaisi viranomaisten tiedonhankintaa, vaikka kyse ei olisi selkeästä rikosepäilystä. Laki sallisi muun muassa verkkotiedustelun, johon viranomaisilla ei nyt ole valtuuksia.
Suojelupoliisi saisi myös tällä tietoa mahdollisuuden ulkomaantiedusteluun. Nykyisin supo ei saa tiedustella Suomen rajojen ulkopuolella eli se ei voi esimerkiksi lähettää etsivää vieraan valtion alueelle.
Tiedustelulakia on valmisteltu kolmen työryhmän voimin sisä-, puolustus- ja oikeusministeriössä. Puolustusministeriön työryhmässä on mietitty sotilastiedustelua ja sisäministeriön työryhmässä siviilitiedustelua. Oikeusministeriön alaisuudessa on selvitetty tiedustelun valvontaa ja perustuslain muuttamistarpeita.
Suunnitelmien yleisenä edellytyksenä ja olettamuksena olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, kuten terroriteon, kouluampumisen tai joukkotuhon suunnittelusta tai esimerkiksi suomalaiseen kriisinhallintaoperaatioon kohdistuvasta uhasta.
Tiedustelu ei poliisin näkemyksen mukaan tarkoittaisi niin sanottua massavalvontaa, sillä haku tehtäisiin tiettyjen kriteerien perusteella. Tiedustelupyyntö pitäisi pystyä rajaamaan ja kohdentamaan.
2:42
Opposition tukea tarvitaan
Työryhmien tekemät lakiluonnokset hallituksen esityksiksi lähtevät seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle. Tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäväksi tulevalla syysistuntokaudella.
Hallitus on toistuvasti vedonnut oppositioon, jotta tiedustelulainsäädäntöön liittyvä perustuslain muuttaminen onnistuisi nopeutetussa aikataulussa. Jos perustuslain muutos halutaan saada läpi kiireellisenä eli jo tämän eduskunnan aikana, muutoksen taakse pitää ensin saada viisi kuudesosaa kansanedustajista. Muuten asian käsittely siirtyy seuraavalle eduskunnalle.
Hallituspuolueiden lisäksi ex-sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on eduskunnassa vedonnut tiedustelulain puolesta. Muista oppositiopuolueista SDP:llä on 35, vihreillä 15, vasemmistoliitolla 12 ja RKP:llä 9 kansanedustajaa. Perustuslain nopeutettu käsittely vaatisi 166 edustajan tuen, joten hallitus ja viiden edustajan kristillisdemokraatit tarvitsevat vähintään SDP:n ja jonkin muun oppositiopuolueen tuen.