Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri toivoo, että oikeuspsykiatrisiin potilaisiin uskallettaisiin yhä luottaa yksittäisestä karkaamisesta huolimatta.
Vaaralliseksi luokiteltu potilas karkasi Niuvanniemen psykiatrisesta sairaalasta Kuopiosta lauantaina. Hänet otettiin kiinni Virosta kolmen päivän karkumatkan jälkeen.
– Aina, kun on tämmöisiä mediatapauksia tai raflaavia tapahtumia, on toki aina se riski, että joudutaan moraaliseen paniikkiin. Tehdään hätäisiä ratkaisuja ja muutetaan jotain vaikkapa suorastaan ihan hölmösti. Tässä tapauksessa on tietysti se riski, että oikeuspsykiatrisiin potilaisiin ei uskalleta enää luottaa, psykiatrian dosentti Hanna Putkonen arvioi Huomenta Suomen haastattelussa.
Ylireagointi voisi hänen mukaansa tarkoittaa vaikka sitä, että karkaamisten pelossa ulkoilu kiellettäisiin sellaisiltakin potilailta, jotka voisivat hyvin ulkoilla.
– Mutta en usko, että niin käy.
Pienimmän rajoittamisen periaate
Suomessa on tällä hetkellä noin 400 oikeuspsykiatrista potilasta. Sellaiseksi päätyvän henkilön pitää täyttää kolme laissa määriteltyä kriteeriä.
Potilaan on oltava mielisairas, eli sairastaa jotain psykoottistasoista häiriötä eli psykoosia. Mielisairauden täytyy pahentua ilman hoitoa tai potilaan täytyy olla vaaraksi itselleen tai muille. Lisäksi jokaisen potilaan kohdalla täytyy erikseen arvioida, etteivät muut mielenterveyspalvelut riitä.
– Kaikki sairaalahoito perustuu siihen, että tarkoitus on tehdä sairaalahoito tarpeettomaksi. Ihmisen on parempi elää avohoidossa omaa elämäänsä. Ja näin myös oikeuspsykiatrisessa hoidossa luonnollisesti.
Tarve potilaan perusoikeuksien rajoittamiseen arvioidaan Putkosen mukaan päiväkohtaisesti. Yhdenkään potilaan kohdalla ei voi lähtökohtaisesti päättää, että ulkoilu kiellettäisiin esimerkiksi vuodeksi kerralla. Kyse on pienimmän rajoittamisen periaatteesta.
– Kaikki voimme miettiä, miltä meistä tuntuisi olla mielisairaalan osastolla 24/7. Miten tärkeää se olisi, että pääsee ulkoilemaan edes välillä.