Lasten rokotuskattavuus Suomessa on parantunut, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Rokotuskattavuus on erittäin hyvä, mutta siinä on eroja eri rokotteiden ja eri alueiden välillä.
Eniten on parantunut tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen rokotuskattavuus. Rokotuksen sai vuonna 2016 syntyneistä lapsista noin 96 prosenttia. Kasvua 2015 syntyneisiin on lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen saa 99 prosenttia lapsista. Myös pneumokokkirokotteen suosio on kasvussa: vuonna 2016 syntyneistä sen on saanut 96 prosenttia. Rotavirusrokotteen saa noin 92 prosenttia lapsista.
Rokottamattomuus Suomessa harvinaista
Vaikka rokotevastaisuudesta on käyty ajoittain julkista keskustelua, on rokottamattomuus Suomessa harvinaista. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä.
Kouluikään ehtineistä lapsista ilman perusrokotuksia jää vain puoli prosenttia.
– Uutisointi tuhkarokosta ja siihen liittyvistä jälkitaudeista on tuonut vahvasti esille sen, miksi rokotuksia tarvitaan. Rokotuskattavuuksissa on kuitenkin alueellisia eroja. Koska esimerkiksi tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi, kannattaa tavoitella mahdollisimman korkeaa kattavuutta sekä alueellisesti että eri väestöryhmittäin, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo tiedotteessa.
Suhteessa eniten rokottamattomia on Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
THL:n kattavuustiedot perustuvat valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.