Matala rokotekattavuus lisää epidemian riskiä.
Vain puolet Suomen hyvinvointialueista yltää tällä hetkellä taaperoikäisten MPR-rokotuksissa 95 prosentin kattavuuteen. Toisen toisen – kuusivuotiaille annettavan – annoksen osalta vain kaksi aluetta. Nämä ovat Pohjois- ja Etelä-Savo.
MPR-rokote suojaa tuhka-ja vihurirokolta sekä sikotaudilta.
Toisen MPR-annoksen osalta THL:n huoli kohdistuu hyvinvointialueisiin, joissa lukujen valossa kattavuus jää alle 90 prosentin. Näitä ovat Etelä-Karjala, Länsi-Uusimaa, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Asiantuntijan mukaan tilannetta on saattanut heikentää se, että osa alueista on vähentänyt neuvoloiden kuusivuotisterveystarkastuksia ja siirtänyt rokotuksia ensimmäiselle koululuokalle.
Artikkelin alun kuvassa sipoolainen Hani Lyly kävi ottamassa Henry-pojalleen rokotuksia neuvolakäynnillä.
Riski tuhkarokkoepidemioihin
THL muistuttaa, että matala kattavuus lisää riskiä paikallisiin tuhkarokkoepidemioihin.
– Kyllä tämä todellakin on poikkeuksellista, että meillä on näin matalia kattavuuksia, toteaa johtaja asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
THL:n tilastojen mukaan taaperoikäisten MPR-ykkösrokote annetaan keskimäärin hyvin, mutta huoli kohdistuu muun muassa Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle, joissa kattavuus on noin 91 prosentissa.
Rovaniemelle huolta lisää ulkomaisten turistien suuri määrä, minkä myötä sairaudelle alttiiden lapsien luo voi saapua tuhkarokkoa sairastava henkilö ulkomailta.
Kuusivuotiaille annettava MPR-kakkosrokotteen kattavuus Suomessa on THL:n mukaan vain 91 prosenttia.
– Korkein kattavuus on Pohjois-Savossa 96 prosenttia, mutta nyt Etelä-Karjalassa on vain 81 prosenttia, sanoo Kontio.
– Kyllä näiden molempien, sekä ykkös- että kakkosannoksien kattavuus pitäisi olla 95 %, jotta saadaan pidettyä hyvin tuhkarokko pois Suomesta. Eli siinä mielessä kattavuus on aivan liian matala, Kontio jatkaa.