Matala rokotekattavuus lisää epidemian riskiä.
Vain puolet Suomen hyvinvointialueista yltää tällä hetkellä taaperoikäisten MPR-rokotuksissa 95 prosentin kattavuuteen. Toisen toisen – kuusivuotiaille annettavan – annoksen osalta vain kaksi aluetta. Nämä ovat Pohjois- ja Etelä-Savo.
MPR-rokote suojaa tuhka-ja vihurirokolta sekä sikotaudilta.
Toisen MPR-annoksen osalta THL:n huoli kohdistuu hyvinvointialueisiin, joissa lukujen valossa kattavuus jää alle 90 prosentin. Näitä ovat Etelä-Karjala, Länsi-Uusimaa, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Asiantuntijan mukaan tilannetta on saattanut heikentää se, että osa alueista on vähentänyt neuvoloiden kuusivuotisterveystarkastuksia ja siirtänyt rokotuksia ensimmäiselle koululuokalle.
Artikkelin alun kuvassa sipoolainen Hani Lyly kävi ottamassa Henry-pojalleen rokotuksia neuvolakäynnillä.
Riski tuhkarokkoepidemioihin
THL muistuttaa, että matala kattavuus lisää riskiä paikallisiin tuhkarokkoepidemioihin.
– Kyllä tämä todellakin on poikkeuksellista, että meillä on näin matalia kattavuuksia, toteaa johtaja asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
THL:n tilastojen mukaan taaperoikäisten MPR-ykkösrokote annetaan keskimäärin hyvin, mutta huoli kohdistuu muun muassa Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle, joissa kattavuus on noin 91 prosentissa.
Rovaniemelle huolta lisää ulkomaisten turistien suuri määrä, minkä myötä sairaudelle alttiiden lapsien luo voi saapua tuhkarokkoa sairastava henkilö ulkomailta.
Kuusivuotiaille annettava MPR-kakkosrokotteen kattavuus Suomessa on THL:n mukaan vain 91 prosenttia.
– Korkein kattavuus on Pohjois-Savossa 96 prosenttia, mutta nyt Etelä-Karjalassa on vain 81 prosenttia, sanoo Kontio.
– Kyllä näiden molempien, sekä ykkös- että kakkosannoksien kattavuus pitäisi olla 95 %, jotta saadaan pidettyä hyvin tuhkarokko pois Suomesta. Eli siinä mielessä kattavuus on aivan liian matala, Kontio jatkaa.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Muut kattavuudet hyvällä tasolla
THL:n tuoreessa tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.
Lähes 98 prosentille vuonna 2022 syntyneistä aloitettiin viitosrokotussarja, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta.
Lisäksi lähes 97 prosentilla saman ikäisistä aloitettiin PCV-rokotussarja, joka suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamilta taudeilta.
Vesirokkorokotteen kattavuus on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa. Vuonna 2022 syntyneillä rokotuskattavuus verirokkorokotteen osalta on 89 prosenttia.
Vuonna 2017 syntyneistä yli 95 prosenttia on saanut nelosrokotteen, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta. Nelosrokotteen kattavuus on noussut kaikilla hyvinvointialueilla edellisvuoteen verrattuna.
Rokotuksia siirretty neuvoloista kouluihin
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä. Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet voivat olla korkeampia.
Onko tiedonsiirto-ongelmia ennen ollut eli onko se todennäköistä?
– On niitä ollut, mutta Etelä-Karjalan osalta trendi on ollut usean vuoden laskeva eli siinä mielessä pitäisin sitä kyllä hyvin todellisena. Jotain näyttäisi tapahtuneen.
Yksi selittävä syy saattaa löytyä muuttuneista käytännöistä.
– Osa alueista on vähentänyt kuusivuotisterveystarkastuksia neuvolassa ja osittain ehkä siirtäneet rokotuksia kouluihin ensimmäiselle luokalle. Miten nämä siirrot ovat onnistuneet ja toteutuvatko ne rokotukset? pohtii Kontio.