THL: Kevyt kolmen viikon sulku ei riitä tartuntojen kääntämiseen laskuun – pääsiäisenä voisi olla nykymenolla lähes 4000 tartuntaa päivässä

THL: Kevyt kolmen viikon sulku ei riitä tartuntojen kääntämiseen laskuun – pääsiäisenä voisi olla nykymenolla lähes 4000 tartuntaa päivässä 2:10
Katso video: THL:n mukaan nykymenolla pääsiäisenä päivätartuntoja voisi olla lähes 4000

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan koronavirustaudin ilmaantuvuusluku on noussut jyrkästi kahdessa viikossa 139:ään tartuntaan sataatuhatta asukasta kohti. Tänään on vahvistettu 758 uutta koronavirustatuntaa ja viisi koronaan liittyvää kuolemaa.

Vakavamman koronataudin aiheuttava virusmuunnos leviää Suomessa vauhdilla. Virusmuunnos aiheuttaa jo puolet Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen tartunnoista. Viimeisen viikon aikana todettiin eniten koronatapauksia koko epidemian aikana.

Tartuttavuusluku eli R-arvo on nyt noin 1,3 eli aina viiden päivän kuluttua tartunnat lisääntyvät kolmanneksella.

Pääsiäisen aikaan tartuntoja olisi päivittäin ennusteen mukaan jo lähes 4000.

– Epidemia on voimakkaasti kiihtynyt Suomessa. R-luku on 1,3. Jos tätä lähtee laskemaan eteenpäin 800:taa tapausta päivässä ja sen kertoo 1,3:lla – tämä on se keskimääräisen uuden tartuntasukupolven tapausten määrä viiden päivän kuluttua – niin huomataan että tällainen ekspotentiaalinen kasvu voi hyvin johtaa joidenkin viikkojen kuluessa hyvin suureen tapausmärään, valottaa tilannetta THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Euroopassa on saatu tartuntoja alas tiukoilla rajoituksilla

R-arvo pitäisi saada painettua alle yhden, jotta tartuntamäärät lähtisivät pienemään.

THL:n arvion mukaan edessä olevan kolmen viikon kevyen sulun mukanaan tuomat rajoitukset eivät välttämättä riitä siihen.

– Emme ole varmoja siitä, kuinka paljon se tulee vähentämään sosiaalisia kontakteja ja mikä sen tosiasiallinen teho epidemian hillitsemisessä on. Me tiedämme, että raskaammilla rajoituksilla teho on varsin hyvä, toteaa Puumalainen.

Puumalainen sanoo olevansa erityisen huolissaan Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen tilanteesta.

– Voi olla, että suunnitellut toimenpiteet eivät näillä alueilla riitä.

Parjattu AstraZenecan rokote Pfizeriä tehokkaampi

Skotlannissa on tutkittu rokotteiden tehoa vakavaa koronavirustautia vastaan – alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia, sillä suojateho on erittäin hyvä jo yhdella rokoteannoksella.

– Rokotteen teho estämään vakavaa koronatautia on erittäin hyvä: 85% Pfizerin rokotteelle ja 94% AstraZenecan rokotteelle. Molemmat ovat siis erittäin hyviä. Tämä tulos on yhden annoksen jälkeen eli tämä strategia on siis hyvä, minkä me olemme valinneet. Saamme mahdollisimman suuren määrän väestöä rokotettua nopeammin, lisää Puumalainen.

Puumalaisen mukaan ensi viikolla pohditaan sitä, voitaisiinko kaikkia rokotteita antaa yli 70-vuotiaille, kun AstraZenecan suojateho on nyt todistettu.

Puumalaisen mukaan hyvä uutinen on myös se, että rokotteita on tulossa jo huhtikuussa huomattavasti enemmän ja viranomaisten mukaan työikäisten rokotuksiin päästäisiin viimeistään kesäkuussa.

– Tähän liittyy kuitenkin vielä suurta epävarmuutta, kun emme ole kaikilta valmistajailta saaneet tietoja määristä huhtikuusta eteenpäin.Tarkennamme rokotusaikataulua, kun saamme uutta tietoa, sanoo Puumalainen.

Puumalaisen mukaan rokotukset vähentävät ensin kuolemantapauksiin ja sairaalahoitoa sekä tehohoitojen määrää. 

– Viimeisenä tautitapaukset lähtevät laskuun.

Korona ei katoa yhteiskunnasta

THL:n näkemyksen mukaan epidemiassa tulee olemaan nousu- ja laskuvaiheita vielä senkin jälkeen, kun väestön rokotuskattavuus on varsin korkea. Epidemian kulkuun vaikuttavat myös rajoitukset, vuoden aikavaihtelu ja se, miten väestö noudattaa rajoituksia.

– Epidemia ei lopu kertaheitolla vaan se hiipuu vähitellen ja erilaisia alueellisia tai väestöryhmittäisiä leimahduksia voi tapahtua pitkäänkin, valottaa Puumalainen tulevia aikoja.

Puumalainen ei suostu arvailemaan sitä, montako koronavuotta meillä on edessä.

– Ei korona katoa vaan uskomme, että sen merkitys pienenee yhteiskunnalle voimakkaasti sen jälkeen, kun saamme vakavammat tautimuodot vähennettyä, päättää Puumalainen.

Lue myös:

    Uusimmat