Teollisuuspomolta tyly purkaus asuntorakentamisen ongelmista: Tätä kunnat eivät voi sanoa ääneen

– Kaavoituksen kautta rajoitetaan alueiden kasvua, kun kunnat eivät siihen muuten pysty. Kunnat eivät voi sitä ääneen sanoa, koska se on yhteiskunnallisesti epäkelpoa, että "en halua tänne vuokra-asuntoja tehdä", Pipatti kertoi MTV:n Huomenta Suomessa.

Pipatin mukaan eniten ongelmia on Uudellamaalla. Pipatin mukaan kunnat syyttävät asuntorakentamisen hitaudesta usein rakentajia.

– En ole nähnyt leipuria, jolla olisi taikina pöydällä ja jättäisi leipomatta. Rakentajille se taikina on tontti. Jos ei sitä kaavoiteta, niin niitä ei yksinkertaisesti ole.

Pipatti penää tulevalta hallitukselta ja kunnilta edellytyksiä asuntorakentamisen vauhdittamiseksi ja sitä kautta asumisen hinnan laskemiseksi.

– Rakentamiselle edellytys on kaava, sitten väylien tekeminen. Sitten markkinat hoitavat asian automaattisesti.

Väylästrategia 3 eduskuntakaudeksi

Kun liikenneverkoston korjausvelka huitelee 2,5 miljardissa, ei Juha Sipilän lupaama 1,6 miljardiakaan riittäisi, vaikka se sijoitettaisiin kokonaan teihin. Pipatin mukaan tärkeintä tulevalla hallituksella on suunnitella väylärahoitusta riittävän pitkällä aikajänteellä.

– Viimeksi liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikon johdolla tähän perusväylästrategiaan ja kunnossapitoon liittyvä työryhmä esitti lähes 10 vuoden ohjelmaa, 200 miljoonaa vuodessa, jolla korjausvajetta kurottaisiin umpeen. Toivottavasti tuleva hallitus laatii myös pidemmän tähtäimen suunnitelman. Muissa pohjoismaissa on pyritty ja myös päästy noin kolmen eduskuntakauden väliseen pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaan, lähinnä Ruotsissa ja Norjassa on tullut hyvää tulosta aikaan.

Pipatin mukaan pitkä suunnittelujänne on elinehtona uusiin investointihin väyläsuunnittelussa.

– On ne sitten maanteitä tai meriväyliä tai rautateitä, suunnittelujänne on 10 vuotta. Mitä nyt rakennetaan, on linjattu Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana, Pipatti muistuttaa.

Pipatti penää myös, että kaikki Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavat hankkeet olisivat kunnossapitopuolella tai investointipuolella kärkihankkeina.

– Yksinkertaisesti, viennin määrä suhteessa yhteiskunnalliseen rasitukseen on liian pieni. Meillä tulee olemaan krooninen jatkuva alikaavoitus ja alirakentamisen tilanne kasvukeskuksissa, se kannattaa nyt huomioida. Valtioneuvoston ja tulevan hallituksen kannalta on merkittävää on, että investoinnit poisluettuna sitä infraa on yksityisiä investointeja, kansalaiset ja muut yritykset rahoittavat ne, silloin yhteiskunnan investointiastetta nostetaan todella merkittävästi.

Pipatti ihmettelee myös tulevan päähallituspuolue keskustan nihkeää suhtautumista pääkaupungin raideliikennettä sujuvoittavaan Pisararata-hankkeeseen.

– Yllättävää kyllä tästä on tullut symboli Helsingin ja muun Suomen välille. HSL:n aivan tuoreen selvityksen mukaan pisaran työllisyysvaikutukset olisivat pääosin muualla maakuntien Suomessa. Se on niin iso hanke, ja erilaiset aineosat mitä siihen tehdään. Rakennusaineet, kalustot, heijastusvaikutukset menevät muualle Suomeen, täällä (pk-seudulla) on teollisuutta tosi vähän, Pipatti muistuttaa.