Televisiota karttavan brittiohjaajan Rigoletto on rietas sovitus klassikosta – kielletty lapsilta

”La donna mobile... oi kuinka häilyvä onkaan tuo nainen…” Tuttu sävelmä monille. Se on hitti Giuseppe Verdin oopperasta Rigoletto .Muuta kevyttä oopperassa ei olekaan. Siitä ei puutu taidelajin tuttuja teemoja: juonittelua, pettämistä moraalittomuutta - ja murhaa.

Italialainen Verdi sävelsi Rigoletton1800-luvun puolivälissä. Teos joutui sensuurin hampaisiin, koska sen seksuaalisuus koettiin siveettömyytenä. Puccini pilkkasi päähenkilönsä Rigoletto-narrin kautta ylimystön elämäntapoja.

Kunnon oopperaa: seksiä ja palkkamurha!

Englantilainen ohjaaja Sir David McVicar ei kesytä omaa versiotaan yhtään, pikemminkin päinvastoin. Niinpä ohjelmakirjassa lukee: ”Sisältää seksuaalisia kohtauksia, ei sovellu lapsille”. Ylimistön hovin rietastelua esitetään vähän, mutta sen verran, jotta varoituksen voi ilmoittaa.

Brittiohjaaja Sir McVicar ei suostu tv-haastatteluihin. Syy ei täysin selvinnyt, mutta kuuleman mukaan hän karttaa televisiota. Puhukoon siis Rigoletton palkkamurhaaja, suomalainen tähtibasso Mika Kares.

– Jos mies saa arvonimen ”Sir”, eiköhän se kerro taidoista. McVicarin ohjaus on taitava, se ammentaa voimansa vastakohdista.

– Palkkamurhaajan rooli on keskeinen. Se on julma, mutta myös teknisesti vaativa. Heilun 45-senttisen veitsen kanssa. Sitä pitää liikuttaa nopeasti, mutta harkitusti, etten satuta ketään, hymyilee Kares vaanivasti.

Laulettava vaikka ruumispussissa!

Tähtiroolin naispäähenkilö Gildana tekee vasta 29-vuotias Tuuli Takala. Häneltäkin on kysyttävä, millainen mies Sir on, kun puheille ei pääse.

– Hän on vaativa ja mukava. Arvostan suuresti ja olen oppinut paljon. Oma roolini on kyllä aika rankka, koska laulettavaa on miltei läpi teoksen. Mutta se on hieno rooli, siksi sen jaksaa.

Tuuli Takala laulaa Rigolettossa vaikka selällään ruumispussissa! Hän on jälleen osoitus suomalaisen klassisen osaamisen lahjakkuudesta ja koulutuksen tasosta. Nainen on todellisessa nousukiidossa.

– No näinkin voisi sanoa, sopraanolaulajatar miettii vaatimattoman sävyisesti.

– Olen kiinnityksellä Dresdenin Semper-oopperassa ja ovia Keski-Eurooppaan on jo avautunut. Kun tee vaan työnsä hyvin, silloin voi päästä eteenpäin.

Uskollinen yleisö takaa pomon yöunet

Savonlinnan oopperajuhlat käynnistyivät hyisen kylmässä säässä. Olavinlinnan näyttämöllä ei pärjännyt ilman vilttiä tai talvivaatetusta. Festivaalin johtaja ei huolestu; oopperaa juhlitaan vielä neljän viikon ajan.

Joka kesä pitää luottaa aurinkoon ja varsinkin siihen, että väkeä tulee. Peräti 80 prosenttia festivaalien tuotosta tulee pääosin lipunmyynnistä, jonkin verran sponsoreilta ja muusta kaupasta.

Nukutko yösi hyvin, festivaalipomo Jan Strandholm?

– Hah, hyvä kysymys! Viime vuodet olen nukkunut. Meillä on uskollista yleisöä. Mutta suuriin virhearviointeihin ei ole todellakaan varaa.

82-vuotias legenda sävelsi kesän uutuuden

Ohjelmisto on tuttuja suurteoksia, joskus uutuuksiakin. 82-vuotias legenda Aulis Sallinen on säveltänyt tälle kesällä uuden teoksen. Ei sentään oopperaa, mutta 70-minuuttisen laulukronikan Olavinlinnan historiasta. Linna vedessä, Lassi Nummen runoihin. Sallinen onkin Savonlinnan tämän kesän kotimainen tähti, ohjelmistossa on myös maestron menestysooppera Kullervo.

Pitäisikö uutta oopperaa saada enemmän?

– Kyllä pitäisi, mutta se tuottaminen on kallista. Ihan joka toinen vuosikaan ei pysty tilaamaan, mutta uusi suomalainen ooppera on vetämässä, paljastaa Jan Strandholm.

Tuleeko maailmanpolitiikan ”oopperatähti”?

Ja vielä se maailmalla suuria ”oopperoita” kirjoittava venäläinen vieras. Onko Vladimir Putin tulossa Savonlinnaan heinäkuun lopulla samaan aikaan Pietarin Bolshoi-teatterin kuoron kanssa?

– En valitettavasti voi tätä kommentoida. Olisihan se meille suuri kunnia. Mutta presidentinkanslia tiedottaa asiasta, jos näin tapahtuu, kuittaa johtaja Strandholm - jotenkin siihen sävyyn, että Sauli Niinistö lie soitellut.