Taysin johtajaylilääkäri vastaa väitteisiin työpaikkakiusaamisesta: Tapaukset selvitetty vuosia sitten

Aamulehti uutisoi torstaina, että kaksi Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lääkäriä on käyttänyt henkistä ja fyysistä väkivaltaa sairaalassa työskenteleviin hoitajiin vuosina 2010-2011. Lääkäreiden kerrotaan esimerkiksi paiskoneen tavaroita, nimitelleen hoitajia ja jopa lyöneen heitä.

Lehden mukaan lääkäreille ei ole annettu tapauksista kirjallisia varoituksia tai huomautuksia, ja molemmat heistä työskentelevät sairaalassa edelleen. Lehden mukaan lääkäreiden asiaton käytös on jatkunut tähän vuoteen saakka.

Taysin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen kertoo selvitelleensä Aamulehden uutisoimia tapauksia torstain aikana. Hiltusen mukaan toisessa tapauksessa, jossa lääkärin kerrotaan lyöneen hoitajaa ja käyttäytyneen asiattomasti, on annettu varoitus.

– Toinen lääkäreistä on muistamani mukaan saanut varoituksen asiasta. Kysymyksessä on ollut kuitenkin näpäytys sormille, tai jotain vastaavaa. Ei niinkään, että olisi lyömällä jotakuta lyöty.

– Myös epäasiallista puhuttelua ja tämän tyyppistä on ollut, ja toimialueen johtaja on antanut siitä varoituksen hänelle. Minun korviini ei ole kantautunut, että tilanne olisi sen jälkeen toistunut.

Toisen lyömistapauksen Hiltunen kertoo saaneensa tietoonsa vasta luettuaan asiasta Aamulehdestä. Hiltunen kuitenkin huomauttaa, että hän on aloittanut tehtävässään vasta vuoden 2011 lopulla, ja kuvattu tapaus on ollut ennen sitä. 

– Soittelin silloiselle toimialuejohtajalle. Hänen muistissaan ei ollut sen kaltaista tapausta. Sen sijaan kyseisen leikkausosaston väki, joka on silloin ollut työssä läsnä, on lähettänyt Aamulehdelle vastineen, jossa kerrotaan, että asia on sovittu aikoinaan työyhteisön sisällä. Tilanne on sellainen, että heillä ei ole työn suhteen mitään epäselvyyttä.

"Työyhteisön hyvinvoinnista täytyy pitää huolta"

Aamulehti kertoo, että työpaikkakiusaamisen yleisyyttä Taysissa selvitettiin vuonna 2015 kyselyllä, johon vastasi yli 3000 sairaalan työntekijää. Työhyvinvointikyselyssä 17% vastanneista kertoi työpaikkakiusaamisesta. 

Hiltusen mukaan Tays ei ole sijoittunut työhyvinvointikyselyissä ”viimeiselle tai edes toisiksi viimeiselle sijalle”. Hän painottaa, että pääosa sairaalassa ilmi tulevista kiusaamistapauksista pyritään selvittämään työyhteisön sisällä. 

– Esimiehet ovat siinä tietysti avainasemassa. Työnantaja vastaa siitä, että työtä tehdään turvallisesti ja että perustehtävään, eli potilaiden hoitamiseen, paneudutaan. Työnantaja ei voi siitä vastuusta missään tapauksessa livetä.

Mikäli sovittelu osapuolien välillä ei onnistu, tapaukset etenevät Hiltusen mukaan varoituksen kautta työnjohdollisiin toimenpiteisiin.

Hänen mukaansa merkittävä osa kyselytutkimuksessa ilmi tulleista kiusaamistapauksista on todennäköisesti selvitetty tai selvitettävänä. Tutkimusvastauksissa voi olla paljon tapauksia, jotka ovat Hiltusen mukaan työntekijän kokemaa, eikä niistä ole tehty ilmoitusta tai selvitystä. 

– Meillä on työyhteisössä noin 900 lääkäriä ja yhteensä kaikkiaan noin 7000 työntekijää. Meillä on ohjeet siihen, miten asioissa toimitaan. Ilman muuta työyhteisön hyvinvoinnista täytyy pitää huolta.