Tässäkö syy sille, miksi supernopea Kimi Räikkönen voitti vain yhden MM-tittelin? – ”Hän oli vain kohauttanut olkapäitään”

Jäämies. Suomen suurin julkkis. Maailman tunnetuin suomalainen.

Kun Kimi Räikkönen ripustaa ajohanskat naulaan tänä viikonloppuna, jättää hän jälkeensä valtavan aukon, jota on yksinkertaisesti mahdoton paikata.

Räikkönen ajaa Abu Dhabissa 350. ja viimeisen gp:nsä, ja näin saa päätöksensä kaikkien aikojen pisin F1-ura.

Useimmille määrittävä tekijä Räikkösessä ei kuitenkaan ole hänen uransa pituus, vaan hänen persoonansa, joka on 20 vuoden jälkeenkin monille mysteeri.

Persoona hämmensi mediaa

Kun Räikkönen saapui formula ykkösiin 21-vuotiaana vuonna 2001, suuri yleisö oli hieman hämmentynyt nuoren suomalaisen monotonisesta persoonasta. Toisinaan lyhytsanainen kaksinkertainen maailmanmestari Mika Häkkinen oli tullut tunnetuksi suomalaisena jäämiehenä, mutta uuteen tulokkaaseen verrattuna Häkkinen oli todellinen suupaltti.

Kokeneen brittiläisen F1-toimittajan Mark Hughesin mukaan lajin sisäpiiriläiset ymmärsivät Räikköstä paremmin.

– Olin tuntenut Mikan siitä asti, kun hän oli 17-vuotias, ja ymmärsin sellaisia persoonia. Kyse ei ole epäystävällisyydestä – jos ei ole mitään sanottavaa, ei ole mitään sanottavaa. Kun käsitti sen, Kimiä ei ollut lainkaan vaikea ymmärtää, Hughes kertoo STT:lle.

Räikkösen persoona ei tässä suhteessa ole muuttunut oikeastaan lainkaan kahden vuosikymmenen aikana. Vaikka glamouria tihkuvassa F1:ssä julkisuuskuva on kaikki kaikessa, Räikkönen ei ole taipunut ulkoiseen paineeseen, vaan on aina tehnyt asiat omalla tavallaan.

Tämän ovat mahdollistaneet hänen huippuluokan ajotaitonsa, joiden ansiosta hänen ei ole tarvinnut tehdä niin paljon myönnytyksiä kuin monien muiden kuljettajien. Tallit ovat esimerkiksi usein antaneet Räikkösen pitää tälle vastenmieliset pr-hommat minimissä.

–Viimeinen vanhan koulukunnan mies hyvässä mielessä. Osoitus siitä, että omalla tyylillä ja persoonalla voi pärjätä, sanoo F1-selostajana vuodet 2004–2016 toiminut Oskari Saari.

– Tämä on yhden aikakauden loppu.

Kimi Räikkösen uralta ei tapahtumia puutu. Huippuhetkiin voit palata alla olevalla videolla.

Yleisön suosikki

Räikkösen luonnollisuus on toiminut hänen edukseen. Jos aluksi moni pitikin häntä kiistattoman lahjakkaana mutta epäkarismaattisena kuljettajana, tuli hänestä uransa edetessä erinäisten fanikyselyjen perusteella jopa koko F1-sirkuksen suosituin kuljettaja. F1-sarjakin on alkanut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyttää Räikkösen monotonisuutta markkinointikeinona.

– Luulen, että ihmiset viimein ymmärsivät häntä. He tajusivat, että hän vain on tuollainen, Hughes sanoo.

– Hän kuuluu ehkä siihen yhteen prosenttiin, jolla tuo toimii. Kun pärjää ja tekee sen tuolla omalla tyylillä, siitä tuleekin kauhean suosittua. Mutta ei tuo välttämättä ole oppikirjaesimerkki siitä, katsoo Saari.

Räikkönen on Hughesin mielestä myös välillä korostanut vähäsanaisuuttaan tarkoituksella.

– Ihmiset saattavat ajatella, että mitä hyötyä on kysyä Kimiltä jotain, kun hän ei kuitenkaan sano mitään. Se on toiminut varmaankin hänen edukseen.

Räikköstä kahden kesken haastatelleet toimittajat kuitenkin tietävät, että kun häneltä kysyy fiksuja ja täsmällisiä kysymyksiä F1:stä, hän voi antaa hyvinkin pitkiä ja analyyttisiä vastauksia. Hän ei kuitenkaan ole joidenkin kuljettajien tavoin kiinnostunut esimerkiksi käymään sanasotaa toisten kuskien kanssa median välityksellä.

Nuori Räikkönen teki heti vaikutuksen

Nykyään Räikkönen on jopa yhtä tunnettu jäljittelemättömästä tyylistään kuin saavutuksistaan kuljettajana, mutta on hyvä muistaa, kuinka poikkeuksellinen lahjakkuus hän on.

Räikkönen saapui formula ykkösiin 2001 pienoisen kohun saattelemana. Hänellä oli takanaan vain reilut 20 autokilpailua Formula Renaultissa, ja nuori suomalainen sai F1:een vaadittavan superlisenssin erikoisluvalla.

Lajin sisäpiiriläisille oli kuitenkin heti selvää, että kyse on superlahjakkuudesta. Räikkönen oli heti ensimmäisessä F1-testissään tehnyt vaikutuksen poikkeuksellisella autonhallinnallaan.

F1-toimittaja Hughes kertoo tajunneensa Räikkösen todellisen tason kauden 2001 neljännessä kisassa Imolassa, kun hän seurasi kuljettajia radan varrella nopeassa Acque Minerali -mutkassa.

– Hän ajoi niin kovalla itseluottamuksella, se oli todella upeaa. Hän oli koko ajan aivan äärirajoilla. Hänen autonhallintansa oli fantastista, hän oli kuin tyypillinen suomalainen rallikuski.

Samana viikonloppuna Hughesiin teki yhtäläisen vaikutuksen myös toinen sen kauden tulokas Fernando Alonso.

– Tuona viikonloppuna kaikki varikolla tajusivat, että näissä kahdessa kaverissa oli tulevaisuus.

Räikkösen ajamisesta näki Hughesin mielestä myös sen, että hänellä oli takanaan pitkä kartingura ja ikää jo 21 vuotta. Räikkönen oli siis näennäisestä kokemattomuudestaan huolimatta jo henkisesti täysikasvuinen ja kesti kuninkuusluokan kovat paineet. Räikkönen ei joutunut edes debyyttikaudellaan maksamaan tulokkaille tavallisia kalliita oppirahoja useiden kolareiden muodossa.

Kimi Räikkösen ensimmäisen F1-kisan tunnelmiin voit palata alla olevalla videolla.

Tulosruutu 20 vuotta sitten: Kimi Räikkönen debytoi F1:ssä ikimuistoisella tavalla – näin jäämies kommentoi uran avauskisaansa suorituksen jälkeen 1:59

Kultaiset vuodet McLarenilla

Kuljettajana Räikkösen uraa voi luonnehtia kaksijakoiseksi. Vaikka hänen suoritustasonsa on pysynyt viimeiseen kauteen asti erittäin korkealla, ei Räikkönen ole ollut viimeisen vuosikymmenen aikana enää se sama kuljettaja, joka häikäisi ja inspiroi faneja 2000-luvulla.

Yleinen mielipide on, että Räikkösen kulta-aika kuljettajana olivat hänen McLaren-vuotensa. Vaikka Räikkönen voitti maailmanmestaruutensa Ferrarilla 2007, loksahtivat kaikki palaset suorituskyvyn osalta kohdalleen nimenomaan McLarenilla 2002–2006.

Tuolloin Räikkönen oli vielä nuori ja erittäin kunnianhimoinen eikä ollut vielä menettänyt hitustakaan raa'asta nopeudestaan. Lisäksi McLarenin auto ja Michelinin renkaat sopivat loistavasti hänen ajotyylilleen.

Hurjasta nopeudesta huolimatta mestaruus jäi uupumaan Räikkösen McLaren-vuosilta. Hän olisi voinut yltää mestariksi sekä 2003 että 2005 ilman McLarenin epäluotettavuutta.

Etenkin vuoden 2005 mestaruuden lipeäminen Fernando Alonsolle oli karvas pala, sillä tuota kautta voi hyvällä syyllä pitää Räikkösen huippuvuotena kuljettajana. Räikkönen hallitsi kautta monessa suhteessa, mutta menetti luotettavuusongelmien takia kymmeniä pisteitä. Ilman niitä hän olisi voinut voittaa suurimman osan kauden 19 kisasta, kun saldona oli nyt seitsemän voittoa ja MM-sarjan kakkossija.

– Hänet päihitettiin aidosti ehkä vain neljässä tai viidessä kilpailussa. Hän olisi voinut dominoida sitä kautta, jos auto olisi ollut luotettava, Hughes sanoo.

Musertavan nopea ajotyyli

Vaikka Räikkönen saavutti McLarenilta lähdettyään maailmanmestaruuden ja muun muassa yli 60 palkintosijaa, hän ei noussut enää kuin ajoittain samalle häikäisevälle tasolle. Mikä muutoksen taustalla oli?

Hughes korostaa renkaiden merkitystä. F1:ssä elettiin vuosina 2001–2006 rengassodan aikaa, jolloin kilpailevat rengasvalmistajat Bridgestone ja Michelin toimittavat renkaita talleille. Vuodesta 2007 lähtien kaikilla talleilla on ollut käytössä samat renkaat, ensin Bridgestonen ja sitten Pirellin kumit. Ne eivät ole enää olleet yhteensopivia Räikkösen luontaisen ajotyylin kanssa.

– Kimi tarvitsee auton, jonka etupää on erittäin herkkä, niin ettei ohjausta tarvitse käyttää juuri lainkaan. Ohjauspyörää käytetään vain ikään kuin vihjaamaan, minne haluaa auton menevän, ja sitten auton painonsiirto tekee loput. Se on erittäin nopea ja tehokas ajotapa, jos on riittävästi tuntumaa ja herkkyyttä. Hän oli siinä loistava, Hughes analysoi.

Tästä osa-alueesta Räikkösen taidoista ikään kuin vietiin paras terä pois, kun rengassota loppui ja hän sai alleen Bridgestonen renkaat. Niiden kanssa auton etupäähän ei enää voinut laittaa painoa samalla tavalla.

– Hän oli yhä Kimi Räikkönen, joten hän löysi keinot menestyä edelleen ja ajaa nopeasti. Se ei ollut kuitenkaan enää samanlaista musertavaa suorituskykyä.

Oikeus toteutui 2007

Kauan odotettu mestaruus tuli sitten viimein 2007 heti Räikkösen ensimmäisellä Ferrari-kaudella. Vaikka musertavin nopeus oli poissa, oli hän yhä huippuluokan kuljettaja ja ennen kaikkea hyvin suoritusvarma.

Räikkönen nousi mestariksi uskomattomalla tavalla pisteen erolla McLaren-kuskeihin Alonsoon ja Lewis Hamiltoniin, joilla oli mennyt paukkuja keskinäiseen nahisteluun. Räikkönen vei MM-tittelin, vaikka oli ollut kaksi kisaa ennen kauden loppua jo lähes toivottomassa tilanteessa 17 pisteen päässä Hamiltonista.

– Se ei ollut samanlaista jännittävää, täydellisen dominoivaa suorituskykyä. Mutta hän ajoi hyvin. Toisinaan, kuten Magny-Courissa, hän sai auton mieleisekseen ja oli fantastinen, Hughes muistelee.

– Olen iloinen että hän voitti ainakin sen, koska hänen olisi pitänyt voittaa vuoden 2005 mestaruus. Erilaisissa olosuhteissa hän olisi voinut voittaa monta mestaruutta.

Räikkösen F1-ura näytti ensin päättyvän jo kauteen 2009, kun Alonso nappasi hänen paikkansa Ferrarilla kaudeksi 2010. Kahden rallipoluilla vietetyn vuoden jälkeen Räikkönen kuitenkin teki paluun kaudella 2012 Lotuksella.

Tällä uransa jälkipuoliskolla on jatkunut sama kehitys, joka näkyi jo ensimmäisinä Ferrari-kausina. 2010-luvun Räikkönen oli äärimmäisen varma, mutta ei enää yhtä häikäisevän nopea. Hänen vahvuuksinaan ovat korostuneet erityisesti renkaiden säästäminen ja loistava kyky lukea kisataktiikkaa. Räikkösen luontainen tuntuma autoon ei siis ollut hävinnyt mihinkään, hänen täytyi vain hyödyntää sitä hieman eri tavalla.

Nämä taidot tulivat esiin hänen viimeiseksi jääneessä voitossaan Austinissa 2018, jossa hän valitsi itselleen suuri sopivan taktiikan ja käytti renkaita täydellisesti ja onnistui näin pitämään takanaan vaanineet Max Verstappenin ja Hamiltonin takanaan

Räikkösen toisen Ferrari-jakson parhaisiin paloihin voit palata alla olevalla videolla.

Ei johtajatyyppiä

Joku voisi sanoa Räikkösen jopa alisuorittaneen huikeisiin lahjoihinsa nähden.

Hänen suorituksensa, muun muassa 21 voittoa, 18 paalupaikkaa, 103 palkintosijaa ja maailmanmestaruus, ovat toki vaikuttavia, mutta kalpenevat aikalaisten Hamiltonin ja Sebastian Vettelin rinnalla.

Ajotaidoiltaan Räikkönen on Hughesin mielestä samaa tasoa kuin vaikkapa Hamilton, Alonso, Häkkinen ja Michael Schumacher. Myös Saari nostaa hänet historian lahjakkaimpien F1-kuskien joukkoon. Miksi hän ei sitten ole saavuttanut vielä enemmän?

– Tämä on siitä äärettömän raaka pienten marginaalien laji, että pitää olla juuri tasan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Saari muistuttaa.

Räikkönen kun pääsi harvoin ajamaan selkeästi parhaalla autolla.

Yksi Räikkösen saavutuksia jossain määrin rajoittanut asia on hänen persoonansa. Hän ei ole Schumacherin tai Alonson kaltainen johtajatyyppi, joka johtaisi tallia omalla esimerkillään, motivoisi henkilökuntaa ja paiskisi kellon ympäri repiäkseen autosta viimeisetkin suorituskyvyn rippeet.

– Hän ei ole sellainen ihminen, joka laittaisi itsensä likoon löytääkseen vaihtoehtoisia tapoja tehdä asiat. Hänellä on oma tapansa ajaa autoa, ajaa kilpaa ja elää elämäänsä, Hughes arvioi.

Tämä tuli esiin esimerkiksi kaudella 2009, jolloin Ferrarin auto ei ollut erityisen kilpailukykyinen. Tallitoveri Felipe Massan loukkaannuttua kesällä Räikkönen oli loppukauden ajan Ferrarin kiistaton ykköskuski ja lähti viemään auton kehitystyötä haluamaansa suuntaan. Auton suorituskyky ja Räikkösen tulokset paranivat heti, ja talli ihmetteli, miksei Räikkönen ollut kertonut toiveistaan aikaisemmin.

– Hän sanoi että oli kyllä kertonut, kerran. Ja kun talli ei ollut toiminut sen mukaan, hän oli vain kohauttanut olkapäitään, Hughes sanoo.

Jotkut toiset kuljettajat, esimerkiksi Alonso, olisivat vastaavassa tilanteessa lyöneet nyrkkiä pöytään, kunnes heidän toiveitaan olisi noudatettu.

Räikkösellä ei enää todistettavaa

Tästä huolimatta Räikkönen on ollut erittäin pidetty kaikissa talleissaan. Hänen kanssaan työtä tehneet ovat ymmärtäneet, että passiivisuudestaan huolimatta Räikkönen pystyy aina huippusuorituksiin, kun hänelle vain antaa työkalut siihen.

Räikkönen itse tuskin ajatteleekaan, että olisi alisuorittanut urallaan. Hänen asenteensa on aina ollut tehdä parhaansa, ja jos se ei ole riittänyt, hän ei ole jäänyt asiaa murehtimaan. Jäämiehen brändiin ei ole kuulunut menneiden harmittelu.

Tämä yksioikoinen asenne lieneekin yksi syy siihen, miksi Räikkönen on jatkanut F1:ssä 42-vuotiaaksi.

– Kimi rakastaa kilvanajoa. Ei välttämättä rakasta kaikkia sen työn muita puolia, Saari toteaa.

Hughes arvelee, ettei Räikkösellä omasta mielestään ole mitään todistettavaa.

– Hän tietää itse, mihin pystyy. Hän on jatkanut näin pitkään, koska hän nauttii yhä kilvanajosta ja tämä on ollut mukava elämäntapa, Hughes sanoo.

– Jos hänellä ei olisi Kimin persoonaa, vain Kimin lahjat, hän olisi voinut rikkoa ennätyksiä, mutta hän on kuka hän on.

Lue myös:

    Uusimmat