Kansalliskirjailija Aleksis Kivi vietti elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä perheen luona Tuusulan Rantatiellä pienessä mökissä. Miehen vaatimaton kuolinvuode on säilynyt paikoillaan tähän päivään saakka.
Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomen kielellä julkaissut ammattikirjailija. Häntä pidetään tätä nykyä suomalaisen kirjallisuuden uranuurtajana ja yhtenä Suomen kirjallisuushistorian merkittävimmistä hahmoista.
Tänään, Kiven syntymäpäivänä, vietetään miehen kunniaksi nimettyä liputuspäivää.
Vielä eläessään Kivi ei kuitenkaan päässyt nauttimaan maineesta, johon hän on sittemmin noussut.
Vaatimaton asumus
Kivi eli viimeiset vuotensa taloudellisessa ahdingossa. Suurin osa miehen ansioista oli kulunut velkojen maksuun, eikä hän ollut vielä noussut arvostetun kirjailijan asemaan.
Kuollessaan Kivi asui räätäliveljensä Albert Stenvallin perheen luona Tuusulassa, minne hän muutti maaliskuussa 1872 päästyään Lapinlahden mielisairaalasta.
Kivi mukaan luettuna seitsenhenkinen joukko piti majaa suhteellisen vaatimattomassa asumuksessa, Syvälahden torpassa.
Mökki on maalaamaton hirsirakennus, joka on vuorattu laudoilla. Rakennuksessa on vain kaksi huonetta. Kyseessä on sama rakennus, jossa Kiven kerrotaan lausuneen kuuluisat viimeiset sanansa: "Minä elän!".
Mökki muutettiin museoksi
Kivi kuoli 31. joulukuuta 1872 vain 38-vuotiaana. Hänet haudattiin Tuusulan vanhalle hautausmaalle, mihin pystytettiin muistomerkki vasta joitain vuosia myöhemmin, vuonna 1877.
Miehen kuolinsyystä ei ole varmaa tietoa, mutta oireet on yhdistetty muun muassa borrelia-bakteerin aiheuttamaan aivotulehdukseen tai Alzheimerin tautiin.
Vuonna 1903 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistukseen siirtynyt Syvälahden torppa toimii vielä tänäkin päivänä museona, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan siihen, miten alueella asuttiin Kiven vielä eläessä.
Mökki on säilytetty suurpiirteittäin alkuperäisessä tilassaan. Myös Aleksis Kiven kuolinvuode on edelleen paikoillaan.
