Hallitus esitteli eilen ehdotuksensa työttömyysturvan kiristämiseksi.
Työttömälle ne tarkoittavat esimerkiksi työllistymistä pienipalkkaisempiin töihin, uudelle alalle tai uudelle paikkakunnalle, jos muutokset toteutuvat suunnitellusti vuoden 2017 alusta.
1. Työllistyminen pienipalkkaisempiin töihin
Jos työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) esittelemät ehdotukset menevät läpi, työstä ei voisi enää kieltäytyä siksi, että työttömyysturva olisi suurempi kuin palkka. Kohta koskee vain kokoaikatyötä.
Lindström perusteli asiaa eilisessä tiedotustilaisuudessa esimerkiksi kannustinloukkujen purkamisella ja sillä, että työttömän tulisi ajatella aikaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan jälkeen.
– Ei pitäisi tuijottaa vaan ansiosidonnaista ja verrata sitä tarjottuun työhön ja palkkaan. Pitäisi verrata: Mitä sitten, jos putoan peruspäivärahalle? Sillä ei tässä maassa juhlita.
2. Työllistyminen uudelle alalle
Jatkossa arvioidaan heti, onko työttömällä mahdollisuus työllistyä omalle alalleen kolmessa kuukaudessa.
Jos työnäkymät vaikuttavat huonoilta, työtön saattaa joutua vastaanottamaan heti myös muita kuin oman alan töitä.
Hallintoneuvos Päivi Kermisen mukaan asiaa pohditaan tapauskohtaisesti.
3. Lisää TE-toimiston kursseja
Työttömän pitäisi vastaisuudessa osallistua kaikkiin hänelle tarjottuihin palveluihin ja aktivointitoimiin.
Työnhakua tuetaan esimerkiksi työnhakuvalmennuksella.
Tähän mennessä työvoimatoimiston aktivointitoimet ja työnhakuvalmennus ovat tarkoittaneet esimerkiksi työvoimatoimiston järjestämiä kursseja.
4. Tiukemmat sanktiot työstä kieltäytymisestä
Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän karenssi nykyisen 60 päivän sijaan.
Karenssin aikana työtön ei saa työttömyysetuuksia.
Kermisen mukaan tarjotusta työstä kieltäytyminen rinnastettaisiin jatkossa tilanteeseen, jossa työpaikasta olisi eronnut ilman pätevää syytä.
5. Työnhausta täytyy raportoida tiiviimmin
Työttömällä olisi velvollisuus raportoida omasta työnhaustaan aiempaa tiiviimmin. Raportoinnissa käytettäisiin parhaillaan kehitteillä olevia sähköisiä palveluita.
6. Omaa autoa käytettävä
Työssäkäyntialuetta arvioitaisiin matkoihin kuluvan ajan, ei työpaikan etäisyyden, mukaan. Päivittäiseen työmatkaan voisi kulua keskimäärin enintään 3 tuntia kokoaikatyössä.
Jos käytettävissä on auto, sitä tulisi käyttää työssäkäyntialueen ulkopuolella. Autoa ei kuitenkaan velvoitettaisi hankkimaan.
7. Työn perässä muuttamiseen kannustetaan
Työn perässä muuttamisesta koituvia kustannuksia varten voisi saada korkeintaan 1400 euron suuruista liikkuvuusavustusta.
Avustuksen tarkoitus on Lindströmin mukaan helpottaa muuttamisen lisäksi myös työn perässä matkustamista.
8. Yrittäjyyteen kannustetaan
Työttömyysturvaa olisi jatkossa mahdollista käyttää liikkuvuusavustuksen lisäksi myös starttirahan rahoittamiseen.
Starttirahaa pyritään tarjoamaan entistä useammalle, mutta sitä saa enää 12 kuukaudeksi aiemman 18 kuukauden sijaan.
9. Pienempi mahdollisuus palkkatukeen
Palkkatuettua työtä vähennettäisiin. Vähennys koskee esimerkiksi valtion kokonaan rahoittamia työmahdollisuuksia.
TE-toimisto velvoitetaan arvioimaan työttömyyden pitkittymisen riskiä ennen kuin se myöntää palkkatukea alle vuoden työttömänä olleiden palkkaamiseen.
10. Lyhyitä työjaksoja ilman palkkaa?
Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aiemmin esitellyt työnäytteen eli 3–4 kuukauden palkattoman työjakson työnhakukeinona. Tavoitteena on, että työtön voisi näyttää osaamisensa työnantajalleen.
Esityksessä korostettiin, että työnäyte on työn hakemisen eikä tekemisen muoto ja että se on vapaaehtoinen. Työnäytteen tekemiseen ei ohjattaisi TE-toimistosta eikä siitä kieltäytyminen tarkoittaisi työttömyysetuuden leikkaamista.