Tutkimuksen mukaan suurin osa pienen riskin eturauhassyöpäpotilaista pärjää hyvin, vaikkei heitä hoidettaisikaan välittömästi diagnoosin jälkeen.
Valtaosa pienen riskin eturauhassyöpää sairastavista pärjää hyvin, vaikka heitä ei hoideta heti diagnoosin jälkeen. Pikaista hoitoa parempi vaihtoehto on aktiivinen seuranta, joka tarkoittaa potilaan säännöllistä seuraamista ja hoitoa vasta, jos sille ilmenee tarve.
Tiedot perustuvat mallinnukseen, jossa hyödynnettiin lähes 24 000 ruotsalaisen eturauhassyöpäpotilaan rekisteritietoja. Miehistä 16 000 oli laitettu aktiiviseen seurantaan ja loput niin sanottuun passiiviseen seurantaan, jossa potilasta ei säännöllisesti tarkkailla, mutta syöpää hoidetaan, jos sairaus myöhemmin etenee.
Lue myös: Markon haave sixpackista johtikin syöpädiagnoosiin ennen viisikymppisiä: "En edes tiennyt, että sellaista syöpää on olemassa"
Tulosten perusteella aktiivinen seuranta ei sopinut alle 60-vuotiaana sairastuneille, joiden syöpä luokiteltiin kohtalaisen riskin kasvaimeksi. Heidän riskinsä menehtyä eturauhassyöpään olisi ollut pienempi, jos syöpää olisi hoidettu varhain.
Sen sijaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa eturauhassyöpä on yleisin, aktiivinen seuranta pienensi riskiä menehtyä syöpään 30 vuoden seurannan aikana, minkä lisäksi miehet elivät merkittävän osan loppuelämästään ilman hoitoja ja niihin usein liittyviä haittavaikutuksia. Tämä tosin koski vain miehiä, joiden syöpä luokiteltiin pienen riskin kasvaimeksi.
