Valmistellaanko koronapassia liian myöhään, jotta se ehtisi auttaa kulttuurialaa? "Käsittämätöntä säätöä"

Hallitus kaavailee Helsingin Sanomien haltuunsa saaman esitysluonnoksen mukaan yrityksille ja muille toimijoille mahdollisuutta edellyttää koronapassia yli 12-vuotiailta ensi kuun alussa. 

Näin esimerkiksi tapahtumajärjestäjät ja ravintolat voisivat halutessaan välttää mahdollisesti vielä voimassa olevat rajoitukset. Koronapassina toimisi EU:n koronatodistus.

Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman harmittelee sitä, että passiasia on edennyt niin hitaasti.

– Koronapassi on varmasti ihan hyvä tietyssä mielessä – jos se nyt joskus tulee. Mutta meidän toimintamme kannalta sen olisi jo pitänyt olla, Arffman toteaa MTV:n Uutisaamussa.

Jos rajoitukset poistuvat, passilla ei ole Arffmanin mukaan enää esimerkiksi loppusyksystä mitään merkitystä.

– Meidän näkökulmastamme nyt näyttää enemmänkin siltä, että valmistellaan vain jotain, jotta ei tarvitsisi toimia nyt.

Lue myös: "Meistä on tullut vähän yleinen syntipukki" – STM:n kansliapäällikkö pitää ministeriönsä saamaa kritiikkiä kohtuuttomana

Alan ääntä ei ole kuultu

Muusikko Mikko Kosonen pitää koronapassin mahdollisuuksia lupaavina.

– Musa-alalla toiminta on yhä käytännössä jäissä, koska (tapahtumia) ei pystytä tekemään niin pienellä kapasiteetilla kuin tällä hetkellä pitäisi. Kaikkein eniten passin valmistelussa sapettaa se, että kuunnellaan tosi vähän alan ääntä. Tässä ei ole ollut meidän kannaltamme pitkään aikaan myöskään kunnon perusteita rajoituksille. 

– Lisäksi minua sapettaa se, että nyt ollaan luomassa uusi monsteri meidän ympärillemme. Se on riskipotentiaalin arviointitaulukko, eli räkäindeksi, jossa eriarvoistetaan kaikki toimijat. Konserttitoiminta on siinä ”erityisen vaarallista”.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luoma arviointitaulukko kuvaa eri tilaisuuksien koronariskiä. Sitä voivat käyttää hyväkseen alueelliset viranomaiset arvioidessaan eri tilaisuuksiin liittyvää tartuntariskiä ja leviämispotentiaalia. 

Kosonen muistuttaa, että monet musiikkialan ihmiset ovat olleet puolitoista vuotta työttöminä.

– Jos annetaan ulkopäin sellainen signaali, että valoa kohti, ei enää paniikkia eikä tautipelkoa, me pahat muusikot kuitenkin edustetaan korkeaa riskitasoa. Sen sijaan nyt pitäisi päästää kaikki ihmiset töihin tekemään elinkeinoaan.

Lue myös: VTT:n asiantuntijan arvio tulevasta maskisuosituksesta – ensin luovutaan maskeita työpaikoilla ja kouluissa

”Käsittämätöntä säätöä”

Kari Arffman kuvaa hallituksen toimintaa kaiken kaikkiaan ”käsittämättömäksi säädöksi”.

– Ottaako valmisteleva työryhmäkään selvää siitä, millä perusteella ja miten se (riskipotentiaalin arviointitaulukko) voisi käytännössä toimia? Puuhastellaan jotain, että rajoituksia ei tarvitsisi purkaa – vaikka olisi pitänyt purkaa jo kuukausi sitten.

Kososen mukaan taulukkoa on vaikea kommentoida, koska siitä ei ole annettu esimerkiksi alan edustajille mitään taustatietoa edes pyydettäessä. 

Kuka on asiantuntija?

Arffman on Kososen tapaan sitä mieltä, että alan ääni on unohdettu koronarajoituksia säädettessä.

– Aina puhutaan siitä, että on kuunneltu asiantuntijoita. Mutta olemme mekin asiantuntijoita! Emmekä pelkästään esittävässä puolessa vaan tapahtumia järjestävinä tahoina. 

– Me mietimme yhdessä tapahtumatoimijoiden kesken jo vuosi sitten koko kesä sitä, miten me teemme tätä turvallisesti.

Mitä hallituksen pitäisi nyt tehdä?

Mitä kulttuuriala sitten haluaisi hallitukselta seuraavaksi? 

Kososen mukaan sen pitäisi toimia yksiselitteisesti niin, että ihmiset pääsisivät töihin.

– Nyt olisi kaikkein olennaisinta, että pidettäisiin kiinni vaikka siitä, että kun rokotuskattavuus on 80 %, ihan aidosti kaikki rajoitukset poistuvat, eikä ruveta rakentamaan enää uutta himmeliä, jonka avulla keinotekoisesti jatketaan tätä. 

– Lisäksi koronapassi pitäisi äkkiä valmistella sellaiseksi, että se takaa sen, että sillä voi ottaa täydellä kapasiteetilla ihmiset sisään. 

Lue myös: Viisi kysymystä uudesta koronastrategiasta: Mistä kaikesta hallitus päätti koronarajoitusten suhteen?