Tämän takia ilmastotavoitteet ja maahanmuutto ovat vaikeita paloja – hallitusneuvotteluissa painavat vaalilupaukset ja kynnyskysymykset

Tällä viikolla hallitusneuvotteluissa on keskitytty pelkästään maahanmuuttoon ja ilmastotavoitteisiin liittyviin kysymyksiin, koska Perussuomalaiset haluaa saada itselleen tärkeitä ratkaisuja aikaiseksi.

Toistaiseksi näihin teemoihin ei ole ainakaan Perussuomalaisten mielestä päästy neuvotteluissa riittävästi käsiksi.

MTV Uutisten tietojen mukaan jakeluvelvoite on yksi vaikeimmista ilmastokysymyksistä, koska Perussuomalaiset haluaa tavalla tai toisella laskea polttoaineiden hintaa. Näin puolue vaalien alla lupaili ja oppositioon matkalla oleva keskusta vaatii Perussuomalaisia varmasti tästä lupauksesta tilille.

Biopolttoaineiden osuuden laskeminen eli jakeluvelvoitteen pienentäminen laskisi mahdollisesti hintaa, mutta olisi ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.

Myös polttonesteiden verotuksen keventäminen laskisi hintaa, mutta talouden tasapainotustavoitteet tekevät tästä keinosta vaikeasti toteutettavan.

Öljyn markkinahinnan mahdollinen nousu voisi lisäksi syödä kansallisia ratkaisuja ja nostaa lopulta myös pumppuhintoja.

Jos taas öljyn hinta laskisi, myös se vaikuttaisi autoilijoiden maksamiin pumppuhintoihin.

Rkp on puolestaan linjannut kynnyskysymykseksi sen, että ”Suomen tulee pysyä ilmastolain mukaisessa ilmastotavoitteessaan vuodelle 2035 ja konkreettisin toimin edistää sen toteutumista”. Myös kokoomus haluaa pitää kiinni ilmastotavoitteista.

Tämän takia päästöjä lisäävät toimenpiteet ovat vaikeita sopia, kun esimerkiksi hiilinieluja pitäisi samalla vahvistaa tai ainakin välttää heikennyksiä.

MTV Uutisten tietojen mukaan vuosiluku 2035 ei ole edelleenkään neuvotteluissa pahiten hiertävä kysymys.

Ilmastotavoitteisiin liittyy monia erilaisia toimenpiteitä, mutta jakeluvelvoite eli bensan hinta on nyt vaikein pala.

Muista ympäristökysymyksistä ei ole MTV Uutisten tietojen mukaan noussut yhtä vaikeita kiistoja. Kaikki neuvottelupuolueet esimerkiksi kannattavat vapaaehtoisia Metso- ja Helmi -suojeluohjelmia metsien ja soiden suojelua varten.

Toinen kysymys onkin sitten se, kuinka paljon rahaa näille suojeluohjelmille voidaan antaa.

Maahanmuutto suuri kokonaisuus

Perussuomalaiset ei lähde sellaiseen hallitukseen, joka ei kiristä maahanmuuttopolitiikkaa. Se on puolueen ensimmäinen ja tärkein kynnyskysymys.

Työperäistä maahanmuuttoa Perussuomalaiset ei kategorisesti vastusta, mutta ei halua EU:n ulkopuolelta Suomeen muita kuin korkeakoulutettuja ammattilaisia.

Esillä on ollut 2000-3000 euron tuloraja Suomeen haluavalle maahanmuuttajalle.

Esimerkiksi hoiva-alan työvoimapulaan tulorajat olisivat myrkkyä. Yrityskentällä kavahdetaan tiukkoja tulorajoja, koska monen eri alan osaajasta on pula.

Lue myös: Hoitokodissa pelätään perussuomalaisten ajaman tulorajojen kiristyksen karkottavan maahanmuuttajat – "Heillä on valtavan kattava osaaminen"

Kokoomus ja Rkp pitävät puolestaan työperäistä maahanmuuttoa yhtenä työllisyystoimena, joka auttaa Suomea kasvuun. Näin tulorajoista on tullut yksi vaikeimmista kiistakysymyksistä neuvotteluissa.

Perussuomalaiset haluaisi lisäksi laskea kiintiöpakolaisten määrää ja kiristää humanitaarista maahanmuuttoa.

Rkp haluaisi puolestaan kasvattaa pakolaiskiintiötä ja tukee myös muuta humanitaarista maahanmuuttoa.

Mallia Perussuomalaiset ottaisi Ruotsista ja Tanskasta, jotka ovat tiukentaneet maahanmuuttolinjauksiaan.

Tiukennukset voisivat Suomessa kohdistua esimerkiksi vastaanottopalveluiden leikkaukseen, oleskelulupien kestoon ja maastapoistumisen tehostamiseen.

Sisäministeriö on kertonut muistioissaan, että muun muassa lupaprosessin tehostamisella ja vapaaehtoisen paluun tukemisella ja aikaistamisella voitaisiin saada vuosittain 14-24 miljoonan euron säästöt.

Lue myös: Mikä on jakeluvelvoite ja miksi se hiertää hallitusneuvotteluissa? Tästä on kyse