Tämäkin on nyt selvitetty: Uuden tutkimuksen mukaan kuuluisa Mona Lisa -efekti ei pädekään yhteen maalaukseen – Mona Lisaan itseensä

Lääkäri uskoo vahvasti: Mona Lisalla oli kilpirauhasen vajaatoiminta 1:57
MTV Uutiset kertoi syyskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan Mona Lisa -maalauksen esikuva sairasti todennäköisesti kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Mona Lisa on kuuluisa kahdesta asiasta: mystisestä hymystään sekä hypnoottisesta tuijotuksestaan, jonka uskotaan seuraavan maalausta ihailevia ihmisiä. Uuden tutkimuksen mukaan Mona Lisa katsoo kuitenkin jonnekin ihan muualle.

Leonardo Da Vincin maailmankuulu Mona Lisa, toiselta nimeltään La Gioconda, inspiroi nimen kuuluisalle tieteelliselle ilmiölle Mona Lisa -efektille. Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun kuvan kohde vaikuttaa tuijottavan suoraan katsojiaan.

Nyt saksalainen Bielefeld-yliopisto on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan on olemassa yksi maalaus, joka ei noudata tätä ilmiötä: Mona Lisa itse.

Apuvälineinä mitta ja tietokone

Apulaisprofessori Gernot Horstmann ja tutkimusassistentti Sebastian Loth pyysivät tutkimukseen osallistujia arvioimaan Mona Lisan katseen suuntaa.

Ihmisistä tuntuu, että Mona Lisa katsoo suoraan heitä jo ihan pelkästään yleisen käsityksen vuoksi.

Siksi tutkijat näyttivätkin maalauksen tietokoneen ruudulta ja pyysivät osallistujia mittaamaan katseen suunnan kaksimetrisellä puusepän mitalla.

Osallistujien ja tietokoneen välimatka pysyi samana, mutta mittaa liikuteltiin lähemmäs ja kauemmas ruudusta kokeen aikana. Tutkijat muuttelivat myös Mona Lisan kokoa selvittääkseen, määritteleekö jokin muu piirre hänen kasvoissaan katseen suuntaa. Osallistujille näytettiin maalausta eri kokoihin zoomattuna ja eri osiin rajattuna. He myös siirtelivät maalausta hieman eri suuntiin.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Mona Lisa -efektissä maalauksen kohde näyttää katsovan noin viisi astetta katsojan vasemmalle tai oikealle. Tässä tutkimuksessa Mona Lisan katseen keskivertokulma oli 15,4 astetta oikealle.

– Ei ole epäilystäkään, etteikö Mona Lisa -efekti olisi olemassa, se vain ei päde Mona Lisaan itseensä, Horstmann ja Loth selittivät

 

Lue myös:

    Uusimmat