Mikä näistä kuvista on "se oikea"? Tutkimus paljasti jotakin kiinnostavaa valemuistoista | MTV Uutiset
Mikä näistä kuvista on "se oikea"? Tutkimus paljasti jotakin kiinnostavaa valemuistoista
0:21KATSO MYÖS: Millainen on Fruit of the Loom -logo? Oikea vastaus voi yllättää!
Julkaistu 27.07.2022 20:21
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Jos olet koskaan muistanut mitään väärin, tiedät, miten hämäävän tunteen väärä muisto saa aikaan. Nyt valemuistoista on tehty tieteellinen tutkimus, jossa tosin ei onnistuttu löytämään selkeää selitystä ilmiölle, kertoo IFL Science.
Moni muistaa Pikachu-pokémonin hännässä mustan raidan, jota ei ole, tai keppiä ja reppua kantavan "vaeltajaemojin", jota ei oikeasti ole ilmeisesti koskaan ollutkaan. Tätä kutsutaan Mandela-efektiksi.
Efektistä kiinnostuneet Chicagon yliopiston tutkijat päättivät testata ilmiötä ja havaitsivat muun muassa, että se on todella olemassa, mutta sen syntysyyt ovat hämärän peitossa. Tutkimuksen ennakkoversio julkaistiin Psychological Science -lehdessä.
Koehenkilöt toistivat samaa virhettä, vaikka uskoivat olevansa oikeassa
Kokeessa osanottajat katselivat kuvia tutuista logoista, hahmoista tai maskoteista. Osa kuvista oli käsitelty suosittujen Mandela-efektien mukaisiksi. Mukana oli myös aito kuva sekä kontrollikuvia, johon oli tehty muunlaisia muutoksia.
Osanottajien tuli valita kuvajoukosta alkuperäinen eli oikea kuva ja kertoa, miten varmoja he ovat valinnastaan.
Mandela-efektin leiman sai vääränlaiseksi muokattu kuva, joka valittiin säännönmukaisesti aina uudelleen ja jonka ihmisjoukko säännönmukaisesti muisti väärin, mutta oli varma muistonsa oikeellisuudesta.
Kävi ilmi, että koeyleisö muisti tietyt kuvat johdonmukaisesti väärin, minkä lisäksi aina tietty väärä kuva valittiin oikeaksi.
– Efekti on todella kiehtova, koska se osoittaa, että ihmisten valemuistoissa on johdonmukaisuuksia kuvista, joita he eivät oikeasti ole koskaan edes nähneet, kuvailee apulaisprofessori Wilma Bainbridgetiedotteessa.
Osaisitko itse? Valitse näistä kuvista ne aidot ja ja alkuperäiset:
Tutkimuksen "The Visual Mandela Effect as evidence for shared and specific false memories across people" kuvia.UChicago. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International Public License
Kaiken kaikkiaan seitsemän kuvaa sai Mandela-efektin leiman. Yllä olevassa kuvassa ylin rivi sisältää alkuperäiset ja oikeat kuvat. Keskirivi on "Mandela-rivi".
Tutkijoiden mukaan oikean kuvan löytämisen todennäköisyys oli hämmästyttävän pieni, kun otetaan huomioon, että kuva oli koehenkilöiden mukaan heille tuttu ja että he olivat myös varmoja kuvavalinnoistaan.
"Rikkaalla ukolla" ei ollutkaan monokkelia
Toisessa kokeessa ihmisille näytettiin alkuperäistä, muokkaamatonta kuvaa. Heitä pyydettiin tutustumaan otokseen kertomatta, että myöhemmin heiltä kysyttäisiin tietoja kuvasta.
Kun koehenkilöitä sitten pyydettiin hetkeä myöhemmin valitsemaan oikea kuva oikean ja manipuloidun kuvan väliltä, henkilöt valitsivat säännönmukaisesti Mandela-efektin leiman saaneita kuvia huolimatta siitä, että olivat vain hetkeä aiemmin nähneet kuvasta oikean version. Moni muokatun kuvan valinneista kertoi esimerkiksi nähneensä äsken tutkimassaan oikeassa kuvassa Fruit of the Loom -logossa ruskean korin, vaikka näin ei ollut.
Monopoly-miehellä ei ole monokkelia.Shutterstock
Mandela-efektin voisi selittää niin kutsuttu skeemateoria, jossa ihminen "täyttää" itse puuttuvat kohdat muistoonsa. Jos henkilö esimerkiksi ei muista, miltä Monopoly-pelin mies näyttää, hän voisi oletuksensa ja odotustensa perusteella olettaa, että "rikkaalla ukolla" on monokkeli.
Tässäkin teoriassa kuitenkin on aukko: kun koehenkilöiden piti valita oikea logo kolmesta kuvasta, he valitsivat Mandela-efekteistä tutun kuvan, vaikka toinen manipuloitu kuva olisi ollut loogisempi. Koehenkilöt esimerkiksi valitsivat ruskean runsaudensarven sisältävän Fruit of the Loom -logon, vaikka tarjolla olisi ollut logo, jossa hedelmien alla on lautanen.
Kyllä – oikea Fruit of the Loom -logo on tällainen.
– Se, että henkilöt valitsivat runsaudensarven lautasen sijaan, vaikka lautanen liittyy enemmän hedelmiin, on todiste skeemateorian selitystä vastaan, tutkimusta tehnyt Deepasri Prasad kirjoitti tiedotteessa.
Koehenkilöiden tekemälle valintavirheelle ei löytynytkään yhtä selkeää selitystä. Ihmiset tekivät jostakin syystä muistivirheitä, vaikka väittivät tunteneensa kokeessa käytetyt kuvat hyvin.
– Löysimme siis kokoelman kuvia, jotka aiheuttavat johdonmukaisia ja jaettuja valemuistoja ihmisissä. Tämä johtaa uusiin kysymyksiin valemuistoista, tutkijat toteavat.
– Osoitamme, ettei Mandela-efektiä voi selittää universaalisti yhdellä teorialla. Kenties eri kuvat aiheuttavat efektiä eri syistä.
