Talousasiantuntijat pitävät valtiovarainministeriön budjettiesityksen lisävelanottoa perusteltuna, koska kilpailukykysopimuksen vaikutuksia joudutaan odottamaan. Lisävelkaa on tarkoitus ottaa ensi vuonna lähes 6 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin tänä vuonna.
– Tässä tilanteessa se, että elvytetään hieman ja kevennetään verotusta on aivan hyvä asia, koska joka tapauksessa joudutaan odottelemaan sitä, että vienti alkaisi vetää ehkä vuoteen 2018, ja että kilpailukykysopimuksen toimet alkaisivat vaikuttaa. Myöhemmin voidaan panostaa selkeämmin siihen, että taitetaan se velkaantuminen, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
– Tämä on ihan kelvollinen ratkaisu kokonaisuudessaan. Tämä finanssipolitiikan linja, jossa koetamme saada velkaantumisen taittumaan tällä hallituskaudella mutta tavalla, joka ei tavattomasti lyö kotimaista kysyntää päähän, on meidän mielestämme ihan perusteltu. Tämä paketti ei muuta kokonaan tätä kuvaa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa noin 1,3 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Luku on odotusten mukainen. Kasvu on kuitenkin yhä kotimaisen kulutuksen varassa, ja loputtomiin sitä ei voi lisävelalla pitää yllä.
– Kyllä tässä ainakin näillä alhaisilla koroilla, jotka ovat näköpiirissä, voimme jatkaa varmaankin pari vuotta ilman että tulee suurempaa stoppia siltä suunnalta. Mutta siinä ajassa pitäisi kyllä saada vienti vetämään, mitä nopeammin sen parempi, arvioi Etlan Vihriälä.
– Kasvu on syntynyt viime aikoina pelkästään kotimarkkinoilta, rakentamisesta ja kulutuskysynnän voimin. On tietysti hyvä että näin on, mutta viennin tukea tarvitaan pidemmän päälle. Jos sitä ei ala näkyä myöhemmin 2017 ja 2018, niin silloin valtiontalouskin joutuu ihan erilaiseen tarkasteluun, ja jos kasvua ei saada aikaan niin leikkauksia joudutaan tekemään, arvioi OP:n Heiskanen.