Suomalaisten syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen. Edellisen kerran vähemmän lapsia syntyi 1860-luvun nälkävuosina. Haastattelimme suomalaisia perheitä lastenhankinnasta ja syistä siihen, mitkä seikat lapsilukuun ovat vaikuttaneet.
Alla tavallisten suomalaisten vastauksia lapsimäärään ja kysymykseen miksi.
– Kaksi on mielestäni sopiva määrä. Maailmassa on jo liikaa ihmisiä. Olen myös jäänyt yksinhuoltajaksi vasten tahtoani, joten pelko hankkia uusi lapsi, vaikka ihana mies löytyisikin, on suuri. Myös taloudellinen este tulee ensimmäisenä mieleen, kun miettii lapsen hankintaa. Uskon, että kohtaloni tässä elämässä on olla kahden pojan äiti. – Nainen 35 v. kahden pojan yksihuoltaja – – Tulin äidiksi 27-vuotiaana, mikä taitaa nykyään olla jopa keskiarvon alapuolella. Meillä on kolme lasta. Alun perin suunnitelmissa oli neljä, mutta arki tuntuu jo kolmen lapsen kanssa sellaiselta hullunmyllyltä, että olen vajonnut haaveisiin siitä, että tästä se kaikki nyt helpottuu. Taloudellisia puolia en ole ajatellut missään vaiheessa. Kaikkea hyvää tuntuu tulevan yllin kyllin sukulaisten ja naapureiden taholta silloinkin, kun omat varat ovat vähissä. – Kolmen lapsen äiti 35v.– – Itse olisin halunnut hankkia lapsia enemmänkin, mutta vaimo halusi toisin. Hänelle on tärkeää oman itsensä kehittäminen. – Mies 30v.– – Kaksi lasta on meille sopiva määrä. Itsellä kolmannen hankkimisen yhtenä kynnyskysymyksenä ovat olleet raskaat synnytykset. En halua riskeerata omaa enkä mahdollisen kolmannen lapsen henkeä. Jos lähdetään miettimään isommassa mittakaavassa, niin maapallo voisi pikkiriikkisen paremmin, jos ihmisiä ei olisi näin julmetun paljon. – Nainen 34 v. – – Harkinnassa on ollut kolmaskin, mutta sitä on alkanut laiskistumaan, mitä isommaksi nämä kaksi jo hankittua lasta kasvavat. Kaksi tuntuu sopivalta määrältä. Yksi liian vähältä. Kolme voisi olla mahdollinen, mutta epätodennäköinen juuri sen takia, että ei enää välttämättä haluaisi kokea sitä pikkuvauva -aikaa univelkoineen päivineen. Sitten on myös alkanut pelätä, että jos ei enää saakaan tervettä lasta tai vaimolle käy synnytyksessä jotain. – Mies, naimisissa 37 v. – – Itse ajattelin seuraavaa: uskallanko tehdä vielä lapsen, kun ennestään on jo kolme tervettä. Mitä jos iltatähti on sairas? Miten meillä on varaa neljännenkin harrastuksiin ja kuinka parisuhde kestää. En hetkeäkään ole neljättä katunut, vaikka raskasta onkin ollut. Omat työt jäivät kesken. Apua saadaan isovanhemmilta melko hyvin. Haluan vielä lisätä, että oma terveys jännittää nyt enemmän kuin ennen. Mitä jos en eläkään vanhaksi, enkä ole täällä heitä varten. – Neljän lapsen äiti 37 v. – |
0:51
Syntyvyyden lasku herätti runsaasti keskustelua myös MTV Uutisten Facebook-tilillä.
– Näillä kipeillä leikkauksilla on suora vaikutus tähän asiaan. Lapsiperheet ja duunarit poljetaan niin ahtaalle, että kuka haluaa tehdä lapsia?, yksi kommentoijista kirjoitti. – Nuoret eivät kerkeä olla vanhempia. Työ loppuu nykyään ruokakaupassakin vasta 22.30-23.30. Suuret päivähoitomaksut vievät yli puolet toisen vanhemman palkasta. – No en ihmettele syntyvyyden laskua, kun katsoo nykymenoa: leikkauksia ja leikkauksia kohdistuen nimenomaan lapsiperheisiin, päivähoitomaksujen korotussuunnitelmat ovat viimeisiä niittejä ja kummasti leikkaukset ja heikennykset vaikuttavat enemmän naisiin. Joutuu todella miettiä, onko ylipäänsä varaa saada lapsia. Yksi kommentoijista muistuttaa, etteivät kaikki voi saada lasta, toiveistaan huolimatta. – Eipä niitä lapsia tehdä ja tilata kuin kauppatavaraa verkkokaupasta. Lapsia saadaan jos luonto ja luoja niin sallii. Kaikki ei saa vaikka kuinka yrittäisi, ja jotkut saa vaikka ei haluaisi. Lapsissa tämän maan tulevaisuus on kuitenkin loppupeleissä, tai muutaman sukupolven päästä ei mitään suomea enään ole! Näin se vain menee. |
Eilen kerrottiin, että enemmistö kansanedustajista on huolissaan syntyvyyden laskusta Suomessa. Monet heistä uskoivat, että poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa syntyvyyteen.
1:43
Kaikki haastatellut kokivat, että valtion tulisi tukea enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi poliitikot korostivat vakaan työelämän olevan syntyvyyttä edistävä tekijä.
Ongelmiksi nimettiin etenkin työelämän epätasa-arvo ja nuorten naisten silppuiset työsuhteet.