Mainos

Ole tarkkana rinteiden ulkopuolella: Lumivyöryyn joutuneet jäävät oman onnensa nojaan, sillä pelastajien matka voi kestää tunteja

Kun lumivyöry osuu kohdalle, on kiire toimia oikein. Suomessa lumivyöryyn hautautuva ihminen on käytännössä oman laskuseurueensa pelastustaitojen varassa.

Pelastajien ja ensihoitajien matka Lapin syrjäisempien tuntureiden juurelle voi kestää tunteja. Vyöryyn hautautuneen riski vammautua tai kuolla kasvaa jyrkästi jo puolen tunnin jälkeen.

Alkuvuoden aikana suomalaisia vapaalaskijoita ja muita lumivyörymaastoissa liikkuvia on koulutettu uuden kurssijärjestelmän mukaisesti.

– Koulutusta muokattiin siihen suuntaan, että tuntureissa liikkuessa huomattaisiin inhimillisen päätöksenteon ansat, kuten puuterikuume ja ryhmäpaine, kertoo lumiturvallisuuskouluttaja Eeva Mäkelä, joka on yksi uutta suomalaista lumivyörykoulutusta kehittäneistä asiantuntijoista.

Uuden kurssijärjestelmän tavoitteena on Mäkelän mukaan nostaa suomalaisen koulutuksen laatua, kun kouluttajilla on käytössään samat tiedot ja materiaalit.

Etenkin vapaalaskun eli hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskemisen suosion kasvu näkyy harrastajille tarjottavien lumiturvallisuuskurssien ja opastettujen retkien määrässä.

Läheltä piti -tilanteita enemmän

Suomalaisilla tuntureilla ihmisen aiheuttamia lumivyöryjä sattuu säännöllisesti. Poikkeuksellisen lumisen alkutalven aikana lumivyöryjä on ilmoitettu tapahtuneen ainakin Ylläksen Kellostapulilla, Pallastunturin Vatikurussa ja Luostolla. Osassa näistä ihminen on jäänyt osittain vyöryn alle.

– Läheltä piti -tilanteita on alkanut tapahtua enemmän, kun ihmiset liikkuvat vyörymaastoissa, Mäkelä sanoo.

Soita heti hätäkeskukseen, jos joku joutuu vyöryn alle

– Lumivyöryyn joutuva ihminen loukkaantuu usein vyöryvän lumen mukana osuessaan puihin tai kiviin. 
– Vyöryyn hautautuneiden yleisimmät kuolinsyyt ovat tukehtuminen ja hypotermia. 
– Jos näet ihmisen joutuvan lumivyöryyn, paina mieleen viimeinen kohta rinteessä, jossa näit ihmisen ja ilmoita onnettomuudesta hätäkeskukselle. 
– Auta kaivamaan uhria esille.
– Hätäpuhelusovellus 112 Suomi auttaa pelastajia ja ensihoitajia löytämään onnettomuuspaikalle erityisesti avotunturissa, jossa maamerkit ja näkyvyys voivat olla vähäiset.
– Ilmatieteen laitos julkaisee alueellista lumivyöryennustetta ja kerää vyöryhavaintoja verkkosivuillaan.
– Lapissa merkityillä reiteillä liikkuva tai hiihtokeskusten rinteissä laskeva ei joudu lumivyörymaastoihin.

Helikoptereiden käyttö haastavaa

Lumivyöryä suurempi riski voi olla puuhun tai kiveen törmääminen. Tammikuussa vapaalaskija loukkaantui Muonion Lommoltunturilla puuhun laskettuaan.Helikoptereiden käyttö usein haastavaa

Vaikeassa maastossa pelastajat joutuivat kulkemaan loukkaantuneen luo muun muassa lumikengin. Lapin vaikeat sääolot voivat usein estää helikoptereiden käytön esimerkiksi roottoreiden lapojen jäätymisen takia.

Kelkkailijat aiheuttavat vyöryjä Ruotsissa

Tuntureilla ja vuorilla liikkuvat vapaalaskijoiden lisäksi muun muassa hiihtovaeltajat, lumikengillä liikkuvat ja moottorikelkkailijat, jotka käyvät kursseja harvemmin.

Mäkelä on pitänyt koulutuksia eräopasopiskelijoille, lumikenkäilijöille ja tunturihiihtäjille.

– Kun käyn laskemassa tunturissa, näen lumikenkäilijöitä melkein joka kerran, Mäkelä toteaa.

Pohjois-Ruotsissa Riksgränsenin alue on monen suomalaisen kelkkailijan suosiossa, koska siellä kelkkailu reittien ulkopuolella on Suomea vapaampaa.

– Ruotsalaisten vuoristopelastajien mukaan kelkkailijat ovat laukaisseet vyöryjä ja hautautuneet niihin, Mäkelä kertoo.

Alpeilla hiihtohisseillä vaarallisiin rinteisiin

Vapaalaskun harrastajat matkailevat esimerkiksi Norjan vuorilla tai Keski-Euroopan Alpeilla. Siellä maastot ovat kotimaisia tuntureita vaativampia, ja myös lumivyöryt tuhoisia.

– Alpeilla täysin tietämätön voi hiihtohissiltä päästä vaikka miten vaarallisiin paikkoihin, Mäkelä sanoo.

Kurssi lisää riskiä

Lumivyöryjen uhrit ovat tilastojen mukaan kuitenkin usein käyneet lumiturvallisuuskursseja.

Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston tutkijan Stefan Mortensonin mukaan riski kuolla vyöryssä voi olla kurssin käyneellä kaksinkertainen. Tilastoa selittää, että edistyneemmät vapaalaskun harrastajat pitävät parhaina laskumaastoina juuri jyrkkyydeltään vyöryherkimpiä rinteitä.

– Kursseja käymätön aloitteleva vapaalaskija ei mene näihin paikkoihin, koska ei osaa laskea siellä, Mäkelä selvittää lumivyörykouluttajien vuosikymmeniä pohtimaa kysymystä. 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.