Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin koronaviruksen aiheuttaman taudin hoitoon käytettyjen remdesiviirin ja synteettisen vasta-ainelääkkeen hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä.
Teoreettiselta pohjalta katsottuna näillä varhain annetuilla lääkkeillä saattaisi kuitenkin olla positiivinen vaikutus koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipumiseen, sanovat Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.
– Mutta pystyvätkö ne estämään taudin pahenemisen vaikeaksi, siitä ei ole minkään näköistä tietoa, Järvinen toteaa STT:lle.
Tärkeää oikea ajoitus
Joissakin tutkimuksissa on Järvisen ja Vapalahden mukaan osoitettu, että koronaviruksen aiheuttaman taudin paheneminen johtuu suurella osalla potilaista todennäköisesti heidän oman immuunijärjestelmänsä aktivoitumisesta.
Tutkimusten mukaan monilla potilailla myös kehon virusmäärät ovat taudin pahenemisvaiheessa korkeampia. Näin ollen virusmäärien vähentämisellä heti infektion alkuvaiheessa saattaisi olla vaikutusta taudista toipumiselle, jos virusmäärällä on vaikutusta taudin pahenemiselle.
Vapalahti arvelee, että Donald Trumpin tapauksessa lääkkeen vaikutus on juuri siinä, että sitä on päästy antamaan optimaalisen aikaisin.
– Sen sijaan nämä kortisonityyppiset, immuunijärjestelmää rauhoittavat lääkkeet ovat hyödyllisempiä siinä vaiheessa, kun tämä immuunijärjestelmän ylireaktio on sitten toisella sairausviikolla, Vapalahti pohtii.
Lue myös: Suomalaistutkimus koronalääkkeenä käytetystä remdesiviristä valmistuu pian – "Tehtiinkö hyvät vai huonot kaupat, vai jotain siltä väliltä?"
Lääkkeiden tehot perustuvat teoreettisiin oletuksiin
Alkujaan ebolan hoitoon kehitetty remdesiviiri estää viruksen perimän monistumista, eli virus ei pysty lääkkeen vaikutuksen jälkeen lisääntymään.
Joissakin tutkimuksissa on todettu, että remdesiviiri voisi lyhentää sairaalassaoloaikaa, mutta koronaviruksen aiheuttamaan taudin saaneen potilaan kuolemanriskiin sillä ei ole todettu olevan vaikutusta.Remdesiviiri on tutkimusten mukaan hyödyllisempää heti infektion alkuvaiheessa annettuna.
– Lääkehoito oli näissä tutkimuksissa aloitettu aika myöhään, jos oikein muistan, keskimäärin yhdeksännen päivän kohdalla eli taudin pahentuessa, Järvinen kertoo.
Toista lääkettä testattu koe-eläimillä
Toinen Donald Trumpin saama hoito on lääkeyhtiö Regeneronin kehittämä synteettinen vasta-ainelääke. Regeneronin lääkettä tutkitaan Yhdysvalloissa parhaillaan kliinisesti, eli sitä käytetään ihmisillä, mutta sillä ei toistaiseksi ole sääntelyviranomaisten hyväksyntää.
Lääkeyhtiön mukaan heidän kehittämänsä vasta-aine oli yhdessä varhaisessa tutkimuksessa vähentänyt virusten määrää ja lyhentänyt sellaisten potilaiden toipumisaikaa, jotka eivät olleet tarvinneet sairaalahoitoa.
– Kyllä tämä on täysin kokeellista hoitoa, joka perustuu tietynlaisiin teoreettisiin koeputkessa tai eläimillä tehtyihin havaintoihin ja siitä johdettuihin oletuksiin, Järvinen sanoo.
Vasta-ainelääkkeen tehoa tutkitaan
Koronaviruksen vasta-aineita eli toipilasplasmaa voidaan saada myös koronaviruksen aiheuttaman taudin jo sairastaneiden ihmisten verestä. Toipilasplasma toimii samalla ajatuksella kuin remdesiviiri, eli se vähentää joidenkin tutkimusten mukaan potilaan viruspitoisuutta ja siten mahdollisesti nopeuttaa toipumista.
– Ihmiskokeista on vielä vähän tietoa. Niistä on alustavaa tietoa, mitä tehoa lääkkeellä voisi olla, Vapalahti sanoo.Tutkimuksissa on törmätty myös siihen, että tietynlaisia vasta-aineita sisältävä toipilasplasma saattaisi jopa vaikeuttaa lääkkeen saaneen koronapotilaan tautia.
– Eli toisin sanoen kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, onko siitä potilasplasmasta varmuudella hyötyä tai voisiko se olla jollekin potilasryhmälle jopa haitallinen, Järvinen toteaa.
Vasta-aineet ovat Duodecim Terveyskirjaston mukaan immuunijärjestelmän tietyn antigeenin vaikutuksesta tuottamia valkuaisaineita. Valkuaisaine reagoi kyseisen antigeenin kanssa ja tekee sen usein tehottomaksi.
Sekä toipilasplasma että remdesiviiri annostellaan potilaalle suonensisäisesti injektiona.
Suomessa käyttö olisi tutkimuksellista
Mikäli Suomessa joutuu useampia ihmisiä sairaalahoitoon koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi, voisi Järvisen mukaan harkita remdesiviirin ja potilasplasman tutkimuksellista käyttöä potilaiden hoidossa. Lääkkeiden tutkimuksellinen näyttö niiden tehosta ja turvallisuudesta ei vielä ole sen tasoista, että niitä voitaisiin käyttää laajasti.
Lääkkeen käyttö voisi Järvisen mukaan olla perusteltua tutkimuksellisissa tai lääketieteellisesti poikkeuksellisissa tilanteissa.
Esimerkiksi presidentti Trumpin tilanteesta tekee lääketieteellisesti poikkeuksellisen se, että koronaviruksen aiheuttama tauti on todettu hyvin varhaisessa vaiheessa ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvalla ihmiselle. Järvisen mukaan tämä antaa tietyn mahdollisuuden lääkkeiden kokeilemiselle.
– Ja jos Trump on joutunut sairaalaan, ei sen takia että näitä lääkkeitä annetaan vaan sen takia että hänen tilansa on heikentynyt, silloinhan se puhuu jo siitä, että ei ainakaan näin nopeasti ole isoa vaikutusta näillä lääkkeillä ollut, Järvinen sanoo.