Lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu suositusten mukaan eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti joka päivä. Lisäksi tuore tutkimus paljastaa, että alakoululaisten ja yläkoululaisten välillä on suuri ero.
Lapsen iän karttuessa liikkeen määrä vähenee ja samalla paikallaan olon määrä lisääntyy, kertoo tuore Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus (Liitu).
– Liikkeen määrä, mikä vielä koulutien aloittavalla ykkösellä on, vähenee valtavan voimakkaasti yläasteikäisen suuntaan, sanoo UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankari.
Yläkouluikäisten kohdalta haasteellista onkin hänen mukaansa se, että fyysinen rasitus on niin suurella osalla kovin pieni.
– Alakouluikäisille sen sijaan kuuluu kohtuullisesti parempaa, sillä esimerkiksi ykkösistä suuri osa täyttää minimisuositukset vaikkapa askelmäärillä mitattuna.
Liikunnallinen lapsi saa välitunneista irti enemmän
Yksi iso alakoululaisia ja yläkoululaisia erottava seikka on Vasankarin mukaan se, että hippaleikkien, pyrähtelemisen, pallon perässä juoksemisen ja vastaavien kulttuuri kärsii vanhemmilla oppilailla.
– Kun mittariin tulee ikää lisää, niin pyrähdyksiä ja muita ei ole enää siistiä tehdä koulun pihalla.
Alakoululaisten kohdalla ryhmän sisällä on kuitenkin eroja liikkumisessa. Liikunnallinen lapsi saa välitunneistakin irti vähän enemmän.
– Saman koulupäivän aikana liikunnalliselle muksulle kertyy parhaimmillaan jopa tuhat askelta tunnissa, kun taas vähemmän liikunnallinen jää puoleen tai alle, Vasankari kertoo.
