Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Lasten liikkuminen romahtaa yläkouluun mentäessä – "Pyrähdyksiä ja muita ei ole enää siistiä tehdä koulun pihalla"

Lehtikuva
Julkaistu 31.01.2019 00:05

MTV UUTISET – STT

Lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu suositusten mukaan eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti joka päivä. Lisäksi tuore tutkimus paljastaa, että alakoululaisten ja yläkoululaisten välillä on suuri ero.

Lapsen iän karttuessa liikkeen määrä vähenee ja samalla paikallaan olon määrä lisääntyy, kertoo tuore Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus (Liitu).

– Liikkeen määrä, mikä vielä koulutien aloittavalla ykkösellä on, vähenee valtavan voimakkaasti yläasteikäisen suuntaan, sanoo UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankari.

Yläkouluikäisten kohdalta haasteellista onkin hänen mukaansa se, että fyysinen rasitus on niin suurella osalla kovin pieni.

– Alakouluikäisille sen sijaan kuuluu kohtuullisesti parempaa, sillä esimerkiksi ykkösistä suuri osa täyttää minimisuositukset vaikkapa askelmäärillä mitattuna.

Liikunnallinen lapsi saa välitunneista irti enemmän

Yksi iso alakoululaisia ja yläkoululaisia erottava seikka on Vasankarin mukaan se, että hippaleikkien, pyrähtelemisen, pallon perässä juoksemisen ja vastaavien kulttuuri kärsii vanhemmilla oppilailla.

–  Kun mittariin tulee ikää lisää, niin pyrähdyksiä ja muita ei ole enää siistiä tehdä koulun pihalla.

Alakoululaisten kohdalla ryhmän sisällä on kuitenkin eroja liikkumisessa. Liikunnallinen lapsi saa välitunneistakin irti vähän enemmän.

–  Saman koulupäivän aikana liikunnalliselle muksulle kertyy parhaimmillaan jopa tuhat askelta tunnissa, kun taas vähemmän liikunnallinen jää puoleen tai alle, Vasankari kertoo.

Sen sijaan lähes kaikki yläkouluikäiset liikkuvat koulupäivän aikana melko niukasti, ja vasta iltatoiminta tuo mukanaan eroja. Eli osa yläkouluikäisistä harrastaa tai tekee jotain kavereiden kanssa, osa ei.

Vähän liikkuvilla myös terveyshuolia

Lapset ja nuoret eivät ole liikkumisen osalta yhtä ja samaa massaa, vaan kyse on hyvin epäyhtenäisestä ryhmästä, painottaa apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Hän erottaa jokaisessa ikäryhmässä kolme ryhmittymää: suositusten mukaan liikkuvat, melko paljon liikkuvat ja vähän liikkuvat.

–  Vähän liikkuville tarvitaan omanlaisia erityistoimia. Tulosten mukaan näyttää siltä, että heillä on selkeästi enemmän erilaisia terveysoireita: päänsärkyä, alakuloisuutta, vaikeuksia nukahtaa, yksinäisyyttä.

liikunta2Lähes kaikki yläkouluikäiset liikkuvat koulupäivän aikana melko niukasti, ja vasta iltatoiminta tuo mukanaan eroja. Eli osa yläkouluikäisistä harrastaa tai tekee jotain kavereiden kanssa, osa ei.Lehtikuva

Kokko huomauttaa, että vähän liikkuvien joukossa on myös sellaisia lapsia ja nuoria, joiden kohdalla on muitakin parannusta vaativia asioita. Liikunta on tällöin yksi tekijä muiden joukossa.

Vähän liikkuvien lisäksi myös muille ryhmille pitäisi Kokon mukaan kohdentaa omanlaisiaan toimia.

–  Esimerkiksi tällä hetkellä riittävästi liikkuvien kohdalla olennainen kysymys on, miten estää liikkumisen väheneminen.

Yhtenä esimerkkinä Kokko mainitsee liikuntaseuratoiminnan, johon tällä haavaa osallistuu yli 60 prosenttia lapsista ja nuorista. Lisäksi jopa 88 prosenttia lapsista ja nuorista on jossain vaiheessa ollut mukana seuratoiminnassa.

–  Seuratoiminnan aloittamisikä on aikaistunut, ja tässä tutkimuksessa se oli keskimäärin kuusi vuotta. Lopettaminen tapahtuu keskimäärin 11-vuotiaana.

Seuratoiminnan kannattaisikin Kokon mielestä miettiä, millä lapset ja nuoret pystyttäisiin pitämään pitempään mukana.

Lisää aiheesta:

Suomalaislapset liikkuvat kansainvälisen tutkimuksen mukaan eniten EU:ssa – tutkijat epäilevät tulostaKoululaisten toimintakyvyssä on eroja asuinalueen mukaan – alueelliset erot syntyneet "salakavalasti" Jo aiemmin vähän liikkuneet lapset liikkuvat nyt entistä vähemmän – into laskee heti koulun alkaessaTällainen on uusi ja yksinkertaistettu liikkumissuositus koululaisille – päivittämiselle nähtiin selkeä tarveHälyttävä tulos: Viidesluokkalaisten kestävyyskunto yhä heikentynyt – terveysasiantuntijat listaavat syytKaru tutkimustulos: Lähes puolella viidesluokkalaisista huono kunto uhkaa jo terveyttä ja toimintakykyä
Terveys ja hyvinvointiLapsetLiikuntaNuoretKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Terveys ja hyvinvointi
  • Eilen17:43
    Etätyö

    Kelan etätöistä leimahti riita – MTV Uutiset selvitti: Myös muissa valtion virastoissa lähitöitä vaaditaan yksi päivä viikossa

  • Eilen08:15
    Ruoka

    Tätä aamupalaa ravitsemusterapeutti suosittelee

  • Eilen06:43
    Muistisairaudet

    Reijo Laatikainen kertoo keinon ehkäistä muistisairauksia: "Merkittävä vaikutus"

  • ti14:52
    Sairaudet ja taudit

    Tutkimusväite: Jo yksi kevytlimu päivässä voi lisätä maksasairauden riskiä

  • ti06:59
    Muistisairaudet

    Kymmenen varhaista oiretta muistisairaudesta – älä jätä hälytysmerkkejä huomiotta