Täi- ja kihomatoepidemiat aiheuttavat uuvuttavan siivous- ja pyykkirumban, mutta entäs perheen lemmikit? – "Ei syytä hysteriaan"

Kihomadot voivat levitä ihmisestä toiseen käsien välityksellä tai esimerkiksi vuodevaatteiden, lelujen tai ovenkahvojen kautta.

Jos kihomatotartunta yllättää, koko perheen tulee ottaa samanaikaisesti häätöön tarkoitettua lääkettä. Vuode- ja alusvaatteet suositellaan pestäväksi kuumassa vedessä.

Samalla kannattaa tehdä kodin perussiivous ja lisäksi imuroida patjat, peitot ja tyynyt. Myös lasten unilelut kannattaa pestä. Erityisesti kylpyhuoneessa pönttö, hanat ja ovenkahvat täytyy pyyhkiä huolellisesti.

Lue myös: "Peräaukossa suorastaan kuhisi": Kihomatoja, syyhyä ja muuta iljettävää – nämä ovat Suomessa tavattavat ihmisen loiset

Tartunta lemmikkieläimestä?

Moni lemmikinomistihmettelee myös, voiko perheen lemmikkieläin levittää ihmisen kihomatoja?

– Ei, vastaa Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksanen ytimekkäästi.

– Kihomatoja ei ole ikinä tavattu lemmikkikoirissa tai kissoissa, vaikka niille altistuneita eläimiä on kuitenkin maailmassa paljon.

Sama koskee myös päätäitä.

– Ihmisen päätäit eivät loisi lemmikkieläimissä. Täit eivät elä eivätkä lisäänny eläimissä.

Toisinpäin ajateltuna eläimillä voi olla joskus täitä, eivätkä nekään siirry ihmistä kiusaamaan, Oksanen vertaa.

– Jos erityisen varovainen haluaa olla, silloin lemmikinkin voi pestä. Mutta kyllä maailmassa riittää murheita muutenkin, Oksanen rauhoittelee ja vakuuttaa, ettei syytä hysteriaan ole.

Ihmisen parhaan ystävän biologia on erilainen

Kihomato elää noin kuukauden, mutta sairastunut tartuttaa itsensä helposti uudestaan. Yleisin syy tähän on uusintainfektio.

Tartuttaja voi olla joko lapsi itse, oireeton kantaja lähiympäristössä tai epidemia esimerkiksi päiväkodissa. Hoidon voi uusia tarvittaessa.

Lääkehoidon lisäksi kannattaa keskittyä taudin ennaltaehkäisyyn eli hygieniasta huolehtimiseen ja huolelliseen siivoukseen.

Vaikka tartunnat tuntuvat olevan jokasyksyinen riesa päiväkodeissa ja kouluissa, kihomatotartuntojen määrästä Suomessa ei ole tilastotietoa.

 – Vaikka esimerkiksi koira onkin ihmisen lähin ja paras ystävä, lajit ovat biologialta ja kehitysopillisesti lajit niin kaukana toisistaan, ettei vaaraa tartunnoista ole, Oksanen summaa.

Lue myös: Koulun tai tarhan täiepidemia voi vaatia viikkokausien työn: "Itkun kanssa pyykkäsin ja kampasin lasten päitä"