On kuitenkin riski, että kaikki tahdonvastaista hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa, sanoo ylilääkäri.
Tahdonvastaiseen sairaalahoitoon määräämiselle täytyy olla tiukat ehdot, sillä hoidossa rajoitetaan aina ihmisen perusoikeuksia, sanoo Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen.
– Henkilökohtaisella vapaudella ja koskemattomuudella on perustuslain suoja. Niiden rajoittaminen täytyy olla tarkasti ja täsmällisesti määritelty.
Karisen mukaan hoitoon määräämisen ehdot eivät voi olla nykyistä löysemmät.
– Kriteereitä ei voi höllentää tai muuten mennään helposti mielivallan puolelle.
Viime viikolla Helsingin keskustassa väkijoukkoon ajaneen miehen epäillään törmänneen ihmisiin tahallaan. Mies oli aiemmin ollut pakkohoidossa, ja hänet on siirretty nyt poliisin suojista terveysviranomaisten huostaan. Yliajossa kuoli yksi ja loukkaantui useita ihmisiä.
Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, saavatko muille vaaraksi olevat ihmiset liikkua liian vapaasti. Asia nousi keskusteluun myös viime vuoden joulukuussa, kun nuori mies ampui Imatralla kolme naista. Miehellä oli aiempaa väkivaltarikostaustaa ja mielenterveysongelmia, poliisi kertoi.
Kotiutetaanko sairaalahoidosta liian varhain?
Tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon määrätään ihmisiä yhä harvemmin, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastosta. Vuonna 2015 lähetteitä tehtiin noin 5 000 kappaletta 25–64-vuotiaille, kun vielä vuosituhannen vaihteessa määrä oli yli 7 000.