Poliisi muutti tulkintaansa 30 vuotta vanhasta laista, ja sillä voi olla vakavat seuraukset – ylilääkäri: "Harhainen ja mahdollisesti vaarallinen ihminen voi jäädä ilman hoitoa"

Poliisihallitus on joulukuussa antanut poliisilaitoksille ohjaavan kirjeen, jossa selvennetään, millaisissa tilanteissa virka-apua terveydenhuollolle annetaan, kun kyseessä on tahdonvastainen hoito.

Kyseessä ei ole lakimuutos vaan uusi tulkintatapa. Ylilääkärin mukaan on vain ajan kysymys, että jotain todella ikävää tapahtuu.

Terveydenhuollossa yllätyttiin Poliisihallituksen uudesta tulkintatavasta, joka koskee noin 30 vuotta vanhaa mielenterveyslakia.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Konsta Arvelinin mukaan selitys on yksinkertainen.

– Kaiken poliisitoiminnan pitää olla koko valtakunnassa samanlaista. Pitkän odottelun jälkeen selvisi, että tulkinnat ovat olleet vaihtelevia ja nyt halusimme varmistaa, että ne ovat yhdessä ja samassa viitekehyksessä.

Voidaanko uuden tulkintatavan myötä ajatella, että viimeiset 30 vuotta on toimittu lain vastaisesti?

– Ei sillä lailla voi ajatella. Siellä on ollut hyvin erilaisia tilanteita ja hyvin erilaisia tapoja ratkaista niitä. On saattanut myös olla yksittäisiä tulkintaeroja sen suhteen, missä laajuudessa virka-apua annetaan ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy.

Edellä mainittuihin tilanteisiin on Arvelinin mukaan haluttu selkeyttä uudella ohjaavalla kirjeellä.

Miksi poliisi muutti tulkintaansa 30 vuotta vanhasta mielenterveyslaista? Näin vastaa poliisitarkastaja Konsta Arvelin:

Terveydenhuoltohenkilöstö huolissaan

Terveydenhuollon henkilökunnalla on huoli, että uuden tulkintatavan mukaan osa hoitoa tarvitsevista jää väistämättä hoidon ulkopuolelle. Nimenomaan se ryhmä, joka pitää toimittaa tahdonvastaisesti hoitoon.

Päijät-Soten akuuttihoidon ylilääkärin Harri Pikkaraisen mukaan ollaan pattitilanteessa.

– Aiemmin virka-apua annettiin mielenterveydenhäiriön epäilyssä, nyt vaaditaan jo tehty lähete tahdonvastaiseen hoitoon. Tuo taas ei ole mahdollista ennen potilaan arviointia.

Arviota ei kuitenkaan voi tehdä näkemättä potilasta. Lähete tahdonvastaiseen hoitoon jää siis näissä tilanteissa tekemättä.

Poliisitarkastaja Arvelinin mukaan virka-apu rajoittuu kuljetuksen avustamiseen.

– Tämä on sama tilanne, mikä laissa on ollut koko tämän reilun 30 vuotta eikä se ole muuttunut mihinkään. Se, mihin on pakko juuri puuttua on, että poliisin virka-apu rajoittuu kuljetuksessa avustamiseen.

– Tulevan potilaan saamisesta lääkärin arvioon huolehtii terveydenhuollon viranomainen, pääasiassa ensihoito. Poliisilla ei ole mitään muuta roolia kuin avustaa kuljetuksessa lääkärin tekemän arvion perusteella, jos henkilö on väkivaltainen tai on jokin muu vastaava syy, Arvelin kertoo.

Ihminen voi jäädä vaille hoitoa

Ylilääkäri Pikkaraisen mukaan poliisin uusi tulkinta tarkoittaa konkreettisesti sitä, että ihmiset, jotka eivät itse ymmärrä tarvetta hoidolle, voivat jäädä ilman hoitoa.

– Ihminen voi olla vaikka akuutisti harhainen ja jopa mahdollisesti vaarallinen itselleen ja muille, mutta mikäli hän ei itse hoitoon halua, ei terveydenhuollolla ole enää keinoa häntä hoitoon saattaa.

Poliisitarkastaja myöntää, että tilanne voi olla haastava.

– Näen saman huolen. On varmasti tietty joukko, joka ei nyt ole siinä kohderyhmässä, johon nämä kaikki toimenpiteet voi kohdistua.

Poliisi pystyy edelleen puuttumaan

Arvelin kuitenkin muistuttaa, että poliisitoiminnan kannalta oleelliseen pystytään kuitenkin edelleen puuttumaan.

– Pystymme edelleen vallitsevan lainsäädännön puitteissakin puuttumaan henkilöihin, jotka ovat itselleen tai muille vaarallisia ja joilla on välitön avuntarve, poliisitarkastaja sanoo.

Ylilääkäri Pikkarainen ei voi tarpeeksi alleviivata huoltaan, jota jo tehty muutos aiheuttaa.

– Tämä on minun vajaan 30-vuotisen urani vakavin muutos, joka uhkaa ihmisten oikeutta terveyteen ja turvallisuuteen.

Ylilääkärin mukaan vaarana on, että mielenterveydenhäiriö pahenee. Tämän lisäksi myös muut sairaudet voivat pahentua.

– Kyseessä voi olla paitsi akuutti mielenterveydenhäiriö, myös elimellinen sairaus, kuten infektiosairaus tai aivoturvotus, joka aiheuttaa vastaavan taudinkuvan ja potilas tulisi saada sairaalahoitoon.

– Tämä voi johtaa jopa ihmishenkien menetykseen. Joko potilaan oma tai välillisesti muiden.

Pikkaraisen mukaan esimerkkejä hoitoonpääsemättömyydestä on jo Suomessa. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi ylilääkäri ei avaa tapauksia enempää, mutta kertoo, että potilaan saattaminen hoitoon on voinut jäädä omaisen vastuulle.

– On vain ajan kysymys, että jotain todella ikävää tapahtuu. Olemme terveyenhuollossa aseettomassa asemassa. Ja olemme hyvin huolissamme ihmisten terveydestä laajalla rintamalla valtakunnallisesti.

Virka-apua annetaan edelleen

Päijät-Hämeessä lähetteitä tahdonvastaiseen hoitoon tehdään vuodessa 400–500 kappaletta. Arvioita tehdään moninkertaisesti. Kaikissa ei virka-apua tarvita.

– Summittainen arvioni on, että virka-apupyyntöjä tehdään meillä joitakin satoja vuodessa. Tällöin valtakunnassa puhutaan tuhansista virka-apupyynnöistä vuodessa, Pikkarainen sanoo.

Poliisitarkastaja Arvelinin mukaan poliisilta saa jatkossakin virka-apua, mutta poliisilta ei voi pyytää virka-apuna toimenpiteitä, joihin kukaan ei ole toimivaltainen.

– Keskeinen ongelma on ollut se, ettei terveydenhuollolla ole ollut toimivaltuuksia pakottaa ketään hoitoon tilanteissa, missä ei ole välittömän avun tarvetta.

– Kun sitä ei ole, ei poliisikaan ole silloin se viranomainen, joka voisi ketään väkisin pakottaa hoitoon.

Katso koko lähetys virka-avun muutoksesta ja sen vaikutuksista terveydenhuoltoon:

Ylilääkäri Pikkaraisen mukaan virka-apua tarvittaisiin kaikissa niissä tilanteissa, joissa joudutaan toimimaan ihmisen tahdon vastaisesti. Hänen mukaansa poliisilla on "pakkokeinojen käytön monopoli" sairaalan ulkopuolella.

– Lääkäreillä ja ensihoitajilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada arvioitavaksi kaikkia mahdollisesti sairaita ihmisiä, jotka hoitoa voisivat tarvita.

Toimivaltavaje ongelmana

Arvelinin mielestä terveydenhuoltoviranomainen kärsii toimivaltavajeesta.

– Heillä ei ole tehokkaita toimivaltuuksia omien tehtäviensä suorittamiseen. Sehän on kaikessa viranomaistoiminnassa kaiken alku ja juuri, jotta kaikki tehtävät saadaan hoidettua omin voimavaroin ja omin resurssein, niin sitten pitää olla myöskin keinovalikoimaa niiden tehtävien hoitamiseksi.

Ylilääkäri muistuttaa, että laki ei ole muuttunut, vain sen tulkintatapa.

– Nykyinen tulkinta on omasta mielestäni selvästi lain hengen vastaista, koska käytännön esimerkit ovat sen välittömästi osoittaneet ja ihmisten perusturvallisuus on kärsinyt.

– Mikäli lakia on tulkittu väärin viimeiset vuosikymmenet, on kymmenientuhansien kansalaisten oikeuksia räikeästi sorrettu ja suurin osa käytännön työssä olevista poliiseista, lääkäreistä ja ensihoitajista ovat olleet siihen osallisia, Pikkarainen sanoo.

Lue myös: Opiskelijoiden mielenterveys on raunioina – Helmi kertoo, miltä koronavuosi on todella tuntunut: "Yhtäkkiä yksiöstä tuli koti, opiskelupaikka ja työpaikka"

Mielenterveyslaki kaipaa uudistusta

Poliisihallituksen mielestä mielenterveyslakia pitäisi uudistaa ja se muuttaisi tilannetta parempaan.

– Se ratkaisisi ainakin virka-apua koskevat murheet kertaheitolla. Silloin sinne tulisi selkeämpi toimivaltuuskehikko terveydenhuoltoviranomaisille puuttua myös sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole akuuttia konkreettista uhka- tai vaaratilannetta, minkä takia henkilö pitäisi saada sillä tulisella sekunnilla hoitoon, jopa väkisin, Arvelin toteaa. 

Ylilääkäri Pikkaraisen mielestä sairaanhoitopiirejä olisi pitänyt kuulla ohjaavaa kirjettä laadittaessa.

– Käsittääkseni asiasta ei ole keskustelu ja uusi tulkinta on tullut yllätyksenä myös ministeriölle ja Valviralle.

Arvelinin mukaan ohjaava kirje annettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa annettiin ainoastaan poliisin hallinnolle.

– Se nopeasti rupesi resonoimaan terveydenhuollossakin sillä tavalla, että pulassa ollaan, mitäs poliisi tällä oikein tarkoittaa? Sen jälkeen ohjaavaa kirjettä tarkennettiin ja pidettiin kokouksia sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Kuulimme myös erikseen vielä kahden sairaanhoitopiirin asiantuntijoita.

Jälkimmäisen ohjaavan kirjeen sisällössä on poliisitarkastajan mukaan otettu huomioon kaikkien osapuolten näkemykset.

Ylilääkärin mukaan aiempi virka-apumalli on ollut toimiva ja vastaavaan pitäisi palata mitä pikimmin.

Laajaa huomiota myös somessa

Poliisihallituksen uusi tulkintatapa sai laajaa huomiota myös sosiaalisessa mediassa viikonloppuna, kun psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jonne Juntura kertoi TikTok- tilillään uudesta ohjeistuksesta.

Videon yhteydessä käytyyn keskusteluun ovat tuoneet mielipiteensä ilmi niin terveydenhuollon ammattilaiset, tavan tallaajat kuin poliisin uuden tulkinnan ymmärtäjätkin.

Juntura halusi ottaa asian esiin suositulla TikTok-tilillään, koska koki, että uusi linjaus asettaa vaaraan hauraassa asemassa olevan potilasryhmän terveyden.

– Akuuttiin psykoosiin kuuluu hyvin usein sairaudentunnottomuus, eli henkilö ei itse koe olevansa sairas. Hoitamattomuus voi johtaa peruuttamattomiin tekoihin sekä tutkimusten mukaan huonontaa psykoosista toipumisen ennustetta, Juntura selittää.

Saako jatkossa apua?

Terveyskeskuslääkäri kertoo, että häneen on ottanut yhteyttä sosiaalisen median kautta moni ihminen tämän asian tiimoilta.

– He ovat sanoneet, etteivät olisi saaneet tarvitsemaansa hoitoa, jos poliisi ei olisi vienyt heitä virka-avulla tahdon vastaisesti lääkärin arvioon. He ovat huolissaan siitä, tulevatko he saamaan tarvitsemaansa hoitoa, mikäli he tulevaisuudessa saavat uuden psykoosin, Juntura kertoo.

Lue myös: Hälytystehtävien määrä nousemassa kaikkien aikojen suurimmaksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla – ”Ihmiset eivät saa apua muualta”