Täällä asuvat Suomen eteläisimmät porot! Kuvat kaverusten touhuista – "Jokaisella on oma luonteensa"

Nuuksion porot syövät yrittäjä Susanna Alménin mukaan tällä hetkellä runsaasti. Ne keräävät jo kiloja talvea varten.

– Talvella poron ruuansulatus yksinkertaistuu ja ne syövät vähän vähemmän, Almén kuvailee.

Almén omistaa miehensä kanssa viisi poroa: kaksi härkää ja kolme vaadinta. Heidän poropuistonsa Nuuksiossa on tiettävästi Suomen eteläisin.

Moni ei ole nähnyt poroa

Almén kertoo, että hänen tietojensa mukaan poroja elää kuitenkin esimerkiksi Lohjalla ja Kouvolassa. 

– Porot voivat todella hyvin ja ovat lihavassa kunnossa, Almén kuvailee eläinten kuulumisia.

Porot saapuivat Nuuksioon joulun tienoilla vuonna 2013. Yrittäjäpariskunta halusi lisätä matkailua Espoossa.

– Moni ei ole koskaan nähnyt poroa ja haluaisi edes kerran elämässään nähdä tämän niin sanotun joulupukin apulaisen, Almén sanoo.

– Jokaisella porolla on oma luonteensa ja ne ovat tulleet meille hyvin rakkaiksi, Almén kertoo.

Haasteisiin on vastattu

Osassa ihmisiä porojen tuominen Etelä-Suomen olosuhteisiin saattaa herättää huolta eläinten hyvinvoinnista. Almén kertoo, että huoli on turhaa, sillä porot voivat hyvin ja niiden voinnista pidetään tarkasti huolta.

Hän kertoo, että poropuistossa onkin vastattu olosuhteiden tuomiin haasteisiin. Mutta minkälaisia haasteita porojen elämiseen Etelä-Suomessa voi sitten liittyä?

Luken erikoistutkija Jouko Kumpula sanoo, että porot ovat sopeutuneet pohjoisen olosuhteisiin. Korkeammat lämpötilat voivat aiheuttaa poroille lämmöstä aiheutuvaa stressiä.

– Mitä etelämmäksi tullaan, niin sitä lämpimämmät olosuhteet, Kumpula sanoo.

Lisäksi on tärkeää taata riittävän monipuolinen ravinto. Luonnossa poro saattaa syödä jopa satoja erilaisia kasvilajikkeita. Tarhoissa poroilla on aina haasteena myös se, että alue on rajattu ja ne eivät pääse liikkumaan vapaasti. Tämä taas voi lisätä esimerkiksi loisriskiä.

– En sano, että se on mahdotonta, mutta haastavaa se on.

Porojen hyvinvointi on prioriteetti

Nuuksiossa porojen hyvinvointia seurataan tarkasti. Puistossa ei ole huomattu, että porot olisivat kokeneet stressiä säävaihtelujen takia.

– Hoitajat tarkkailevat porojen kuntoa ja vointia joka ikinen päivä. Jos huomaamme pienenkin muutoksen, niin otamme poron heti tarkkailuun ja soitamme tarvittaessa eläinlääkärille.

Tarhassa käy eläinlääkäri, joka on työskennellyt aikaisemmin eläinlääkärinä muun muassa Korkeasaaressa. Almén kertoo, että eläinlääkärin mukaan porot ovat hyvässä kunnossa. Poroille annetaan myös keväisin ja syksyisin loislääkitys.

Ravinnostakin pidetään huolta

Myös monipuolisesta ravinnosta pidetään huolta. Puistossa on käytössä syöttörinki, jossa kerätään runsaasti ja monipuolisesti esimerkiksi vihreitä lehtiä, luonnon kasveja ja sieniä poroille. Lisäksi porot saavat muun muassa vähäkortista pehmeää heinää, rehua ja jäkälää.

– Sopeutuvaisena eläimenä poro pärjää hyvin myös etelässä, kunhan ruokaa, raikasta vettä ja hoivaa on tarjolla sekä on tarpeeksi suuri aidattu alue, Almén kuvailee.

Almén kertoo, että 1,5 hehtaarin alueesta huolehditaan tarkasti ja sitä siivotaan useita kertoja päivissä. Poroilla on alueella esimerkiksi katoksia ja puita, joiden alla ne voivat makoilla. Poroja viedään myös kävelyille alueen ulkopuolelle kansallispuistoon.

Otettu hyvin vastaan

Ihmiset ovat Alménin mukaan ylipäätään ottaneet poropuiston hyvin vastaan. Erityisesti turistit ja koululaiset ovat olleet kiinnostuneita porojen näkemisestä. Sana ei ole hänen mukaansa kuitenkaan kiirinyt vielä kovin laajalle.

Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että Nuuksiossa elää poroja.

– Turistit käyvät ihmettelemässä ja ruokkimassa poroja, erityisesti risteilyaluksilta, Almén kertoo.

Almén kertoo, että kesän kunniaksi porot ovat nyt vaihtaneet turkkiaan. Porojen sarvet ovat puolestaan kesäkautena hieman lyhyet.

– Ne tippuvat joka kevät ja kasvavat takaisin jopa 2,5 senttimetrin vauhdilla vuorokaudessa. Poronluu on maailman nopeimmin kasvavaa luuta, Almén kuvailee.